3.4.2019  //  Vaaliteemat, Yleiset, Kansainvälisyys, Ähtäri, Puolustus, Koko Suomi

Puolustuksen prinsiipit 2020 – luvulla

Iltalehden blogi 2.4.

 
Suomen puolustuksen selkäranka nojaa yleiseen asevelvollisuuteen ja reserviläisiin pohjautuviin sodan ajan joukkoihin ja koko Suomen puolustamiseen. Suomi on sotilasliittoon kuulumaton maa, jonka vuoksi oman puolustuksemme täytyy olla esimerkillisessä kunnossa. Kannamme vastuun turvallisuudestamme loppu viimeksi aina itse.
 
Seuraavan hallituksen asialistalla ovat suuret ilma – ja merivoimien hankinnat. Laivue 2020 on toteutettava määrätietoisesti. Hornetien seuraajat on valittava parhaimman suorituskyvyn mukaan siten, että vähintään 64 konetta lentää tulevaisuudessakin Suomen taivaalla.
 
Suurten materiaalihankinnat eivät saa syödä määrärahoja operatiivisesta toiminnasta, henkilöstöstä eikä maavoimien kehittämisestä. Sen vuoksi hankinnat on toteutettava kehyksen ulkopuolelta, tarvittaessa vaikka velkarahalla.
 
Puolustusvoimat ovat kehittyneet tällä vaalikaudella koulutusorganisaatiosta entistä enemmän valmiusorganisaatioksi. Varusmiesten ja reserviläisten koulutukseen on panostettu ja velvoitteita lisätty. Myös vapaaehtoinen maanpuolustus tulee kehittymään yksilötaitojen kehittämisestä joukkojen kouluttamiseen.
 
Varusmiespalvelus, reserviläisten kouluttaminen ja vapaaehtoinen maanpuolustus tarvitsevat tuekseen osaavan ja hyvin voivan Puolustusvoimien henkilöstön. Olemme puolustusvaliokunnassa kiinnittäneet tällä vaalikaudella huolta henkilöstön jaksamisesta. Työuupumus on arkipäivää myös sotilailla.
 
Ensi vaalikaudella on lisättävä henkilöstön määrää. Edellinen, Jyrki Kataisen (kok.) hallitus leikkasi puolustusmäärärahat vereslihalle ja henkilöstön määrän jopa syvemmälle. Materiaaliin ja toimintaan saatiin Juha Sipilän (kesk.) hallituksen aikana lisää rahaa. Henkilöstö on otettava seuraavaksi vahvemmin huomioon.
 
Työaikalainsäädäntö on selvitettävä perin pohjaisesti. Siinä on kuitenkin varottava astumasta sudenkuoppiin, jolla sotilaiden eläkeikää tultaisiin pidentämään. Epäsäännöllinen ja kuluttava työ on otettu huomioon alhaisemmalla eläkeiällä.
 
Kaiken kaikkiaan henkilöstön, toiminnan ja materiaalihankintojen suhde tulee olla puolustusbudjetissa tasapainossa. Puolustuspolitiikasta ei saa tehdä puoluepolitikkaa. Sen vuoksi toivon, että tämä keskeisin vakuutuksemme hoidettaisiin hallitusneuvotteluissa päältä pois ja Säätytalolla keskityttäisiin vääntämään vaalikauden muista painotuksista.
 
Ilman Puolustusvoimia, sen henkilöstöä ja yleisen asevelvollisuuden meille tuomaa maanpuolustustahtoa, olisi jokaisella suomalaisella huomattavasti turvattomampi olo rakkaassa isänmaassamme.

Kommentit (0)

    « Takaisin