11.4.2019  //  Vaaliteemat, Yleiset, Yrittäjyys, Maatalous, Kansainvälisyys, Etelä-Pohjanmaa, Koko Suomi

Kiertotalous kestävän kehityksen pohja

Puhe Lindströmin palvelukeskuksen avajaisissa 11.4.2019

 
On suuri kunnia päästä puhumaan avajaisjuhlassanne tänään.
 
Olen saanut todelliset kontaktini ja tutustunut toimintaanne toimiessani Etelä-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin hallinnossa. Ennen kaikkea heräsin huomaamaan kuinka suuria ja jokapäiväisen toiminnan kannalta merkityksellisiä prosesseja pyörii pinnan alla. Niitä tai niiden merkitystä ei tavallinen kansalainen välttämättä huomaa koskaan.
 
Viimeiset kuukaudet ovat olleet itselläni aikamoista hulabaloota. Eilen istuttiin eduskuntakauden viimeinen istunto. Ensi sunnuntaina käydään eduskuntavaalit ja reilun kuukauden päästä pidetään myös Euroopan parlamentin vaali. Vaalit ovat monella tavalla politikkojen parasta aikaa. Pääsee ihmisten pariin, juttelemaan ja saamaan evästyksiä, vielä ei ole tullut mitta täyteen.
 
Kaiken kampanjoinnin keskellä, pieni hengähdys täällä teidän kanssanne on kuitenkin virkistävä tuulahdus, siispä asiaan.
 
Hyvät kuulijat
 
Lupasin puhua tänään kiertotaloudesta. Matkustin viime lokakuussa Japanin Yokohamaan maailman suurimpaan kiertotalousseminaariin. Seminaarijärjestelyistä vastasi Sitra ja Suomen virallisen puheenvuoron piti ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen. Tilaisuus oli merkittävä, paikalla oli 1200 kiertotalouden asiantuntijaa yritysjohtajista huippututkijoihin.
 
Meillä Suomessa ei aina hoksatakaan, että kiertotalous on monille jo tuttu tapa toimia. Muistan, kuinka lapsena toimin oman mummuni apurina, kun hän leikkasi vanhoista vaatteista matonkuteita.
 
Nyt jälkeen päin, kun asiaa miettii, niin sehän oli kiertotaloutta parhaimmillaan. Tuotteet palaavat poistuttuaan uudelleen käyttöön toisaalla ja lopulta ne kierrätetään uudeksi raaka-aineeksi tai energiaksi.
 
Olennaista tausta-ajatuksessa on myös palvelun ostamisen lisääminen ja varsinaisen omistamisen vähentäminen. Haastan meistä jokaista pohtimaan, kuinka välttämätöntä asioiden omistaminen pysyvästi on?
 
Tiedämmehän itse, kuinka paljon meillä on omaa tavaraa, mitä olemme ehkä käyttäneet vain kerran tai tietyn ajanjakson. Oikeastaan syytä sen omistamiselle ei ole, muuta kuin tunne takaraivossa, josko sitä tarvitsisi vielä joskus.
 
Kaikkea ei tarvitse yhyttää kiertotalouteen omistamisen näkökulmasta. Monet tavarat on hyvin järkevääkin omistaa nyt ja tulevaisuudessa. Niiden kohdalla on olennaista mitä tapahtuu, kun ne ovat meille itselle hyödyttömiä. Palaavatko ne kiertoon toisaalla tai onko osat kierrätettäviä.
 
Arvoisat läsnäolijat
 
Hallituksen tavoitteena kuluneella vaalikaudella oli kiertotalouden läpimurto ja puhtaiden ratkaisujen saaminen käyttöön. Kiertotalous oli yksi kärkihankkeistamme.
 
Tahtotila oli hyödyntää kiertotalouden ja puhtaiden ratkaisujen kasvavia mahdollisuuksia. Haettiin kiertotalouden ja cleantechin liiketoiminnan ja viennin kasvua sekä uusia työpaikkoja. Tahdoimme lisätä maatalouden ravinne- ja energiaomavaraisuutta sekä vähentää vesistöihin huuhtoutuvien ravinteiden ja humuksen määrää sekä edistää Itämeren ekologista tilaa. Tavoitteet olivat kovat, mutta tuloksiakin saatiin.
 
Toimille luotiin pohjaa määrätietoisesti ja katsoen tulevaisuuteen yli hallituskausien. Mainittakoon kansallinen kiertotalouden tiekartta ja sitä täydentävä toimenpideohjelma, Kierrätyksestä kiertotalouteen jätesuunnitelma sekä kansallisen materiaalitehokkuusohjelman päivitys.
 
Käytäntöönkin saatiin muutoksia, esimerkiksi kokeilemalla ja ottamalla käyttöön kilpailukykyisiä kunnostusmenetelmiä pilaantuneen maa-alueiden parantamiseksi. Haja-asutuksen jätevesisääntelyä kohtuullistettiin ja normeja purettiin.
 
Koottiin myös viisi kansainvälisen markkinapotentiaalin omaavaa yritysekosysteemiä ja osana innovaatiotukipakettia päätettiin tukea kahden miljoonan vuosittaisella avustuksella kiertotalouden liiketoiminnallisten ekosysteemien kehittämistä, yritysten uudistumista ja kestävää kasvua.
 
Hyvään alkuun siis päästiin, mutta työtä riittää Suomelle tehtäväksi.
 

Hyvät Lindströmiläiset
 
Kiertotalous on huomioitu Lindströmillä hyvin. Vastuullisuus on yksi Lindströmin neljästä arvosta ja toimintanne huomio ainakin kolme YK:n kestävän kehityksen tavoitetta toiminnassaan.
 
Lindström käyttää runsaasti vettä pesuloissaan ja sen tähden vastuullinen vedenkäyttö on teille erityisen tärkeää. Olette myös tukeneet myös UNICEF:n työtä Intiassa puhtaan veden ja koululaisten sanitaation hyväksi jo yli kymmenen vuoden ajan.
 
Tavoitteenanne on kasvaa vastuullisesti ja pitää huolta työntekijöiden hyvinvoinnista ja turvallisuudesta. Tämä koskee myös alihankkijoitanne ja eettistä hankintaketjua. Menestyvä yritys huolehtii työntekijöistään ja näkee sen kehittyvänä voimavarana. Asian huomioiminen tulisi olla myös jokaiselle yritykselle itsestään selvää. Sitä seurataan myös julkisuudessa vahvasti, kuten Finnwatchin raportti viimeviikkojen aikana korosti.
 
Lindström pitää tehokkaasti huolta tekstiileistä niiden koko elinkaaren ajan ja uusia tapoja käytetyn tekstiilin kierrättämiseen haetaan. Olette vastuullisen kuluttamisen edelläkävijä.
 
Ylläpitonne sisältää mm. vaatteiden pesemisen lisäksi niiden korjauksen ja tarvittaessa uusimisen. Vuokrapalvelunne takaa tekstiilien optimaalisen käytön, säännöllinen pesu ja huolto pitävät tekstiilit pitkään käytössä, vähentäen liiallista valmistusta. Joustatte tekstiilimäärissä asiakkaan muuttuvien tarpeiden mukaan, vähentäen turhaa investointitarvetta.
 
Liiketoimintanne on kaiken kaikkiaan laatuesimerkki kiertotaloudesta. Liiketoimintanne perustuu tuotteiden koko elinkaaren hallintaan, joka sisältää tekstiilien hankinnan, ylläpidon ja hävityksen. Ei siis ihme, että Sitran kiertotaloushankkeessa olitte kiinnostavimpien yritysten listalla.
 

Arvoisat kuulijat
  
Matkallani marraskuussa huomasin, että Japani on puhdas, turvallinen ja ystävällinen, monella tavalla Suomen kaltainen.
 
Kuitenkin maailman kolmanneksi suurimpana taloutena, se sitoutuu vahvasti kiertotalouteen, nähden siinä tien edelläkävijyyteen. Yhteistyössä aukeaa Suomelle suuria taloudellisia mahdollisuuksia. Sitran mukaan arvo kansantalouteemme voisi olla jopa yli kolme miljardia euroa vuodessa.
 
Suurin vahvuutemme on osaaminen ja konkreettiset teot kiertotalouteen. Tästä juuri Lindström on yksi konkreettinen esimerkki. Suomena olemme myös edelläkävijä esimerkiksi biotaloudessa ja älykkäissä sähköverkoissa. Lisäksi meillä on erinomaiset maiden väliset suhteet ja yhteydet.
 
Muilla kiertotalouden saroilla meillä täällä Etelä-Pohjanmaalla on esimerkiksi vahvaa puurakennusosaamista. Ympäristöystävällisille rakennusmateriaaleille ja haitallisempia raaka-aineita korvaaville tuotteille on kysyntää maailmalla, joka tarjoaa lisää mahdollisuuksia alueemme yrityksille.
 
Lähes 130 miljoonaa japanilaista tarjoaa myös elintarvikeviennille isot markkinat. Mielestäni onkin aika viilata vientiketjumme todelliseen priimakuntoon ja lähteä rohkeasti rakentamaan arvoa kotiseutumme tuotteille ja osaamiselle. Tässä muun muassa Atria ja Valio onkin jo lähtenyt rohkeasti jalansijaa hakemaan ja toivon että myös Lindström on osaltaan mukana myös jatkossa.
 
Arvoisa avajaisväki
 
Näillä terveisillä tahdon toivottaa keskukselle, sen väelle ja kaikille Lindströmiläisille myönteisiä tuulia kohti kesää ja puhtaampaa tulevaisuutta.

Kiitos.

Kommentit (0)

    « Takaisin