29.6.2019  //  Vaaliteemat, Yleiset, Yrittäjyys, Maatalous, Kansainvälisyys, Seutukunta, Etelä-Pohjanmaa, Koko Suomi

Avajaispuhe Alavus Ryskööt 29.6.2019

Avajaispuhe Alavus Ryskööt 29.6.2019 klo 12.00
Kansanedustaja Mikko Savola(kesk.)
Muutosvarauksin
 
Arvoisat Alavutelaiset
 
Kiitokset Alavuden yrittäjille kutsusta puhua perinteisten Rysköiden aloituksessa. Tämä on aina yhtä ilahduttava mahdollisuus ja suuri kunnia. Alavuden yrittäjien kanssa yhteistyö on aina ollut erinomaista. Selvää onkin, että hyvä yhteistyö tuottaa myös parempia tuloksia koko kotiseutumme parhaaksi. 
 
Haluan tässä yhteydessä sanoa jo kiitokset myös kaupunginjohtaja Pekka Ala-Mäenpäälle hienosta työstä Alavuden puikoissa. Pitkä urasi kunnallishallinnossa on merkittävä ja kädenjälkesi näkyy koko maakunnassa. Ja eihän se tekeminen ensi kevääseen lopu, katsotaan mihin sitä vielä eläkepäivillä innostutkaan. 
 
Samalla toivotan onnea ja menestystä Liisa Heinämäelle vaativaan tehtävään. On mahtava huomata, kuinka kotiseudultamme löytyy kovia osaajia kaikkiin tehtäviin ja päättäjiltä myös viisautta heitä valita.
 
Hyvät kuulijat
 
Kuten niin monesti aiemminkin tänä viikonloppuna alkaa myös eduskunnan istuntotauko ja nyt voi todeta, että onpa ollut kevät. 
 
Jo vuoden alusta asti vallitsi poliittisella kentällä vahva vaaliasento. Välillä tuntui, että osa poteroista oli kaivettu jo kauan ennen joulua. Keskustelu oli räväkkää samoin kuin tapahtumat. Kevään aikana on siis yksi hallitus kaatunut, pidetty eduskuntavaalit ja Euroopan parlamentin vaalit sekä väännetty säätytalolla kasaan uusi hallitusohjelma ja hallitus.
 
Keskustalaisena tämä on ollut erityisen mielenkiintoista. Tappiollisten eduskuntavaalien jälkeen asentomme oli mennä haastajaksi oppositioon. Vielä selkeiden kynnyskysymyksiemmekin jälkeen keskusta tahdottiin hallitukseen, eikä sopua vaalivoittajien kesken ollut näkyvissä. 
Tässä vaiheessa oli aika tunnustaa tosiasiat. Päätöksiin vaikutetaan parhaiten hallituksessa. Tiukkojen ehtojemme täyttyessä, hyödyt voittivat haitat.
 
Hallitusohjelma on kokonaisuus, missä meidän tavoitteet on huomioitu hyvin. Erityisesti aluepolitiikasta ja yrittäjyydestä asetettiin keskustan niskaan suuria paineita neuvotteluihin lähdettäessä. 
 
Moni pelkäsi pahinta, lopputulos oli toinen. Yrittäjien, yritysten, omistamisen ja omistajanvaihdosten verotus EI KIRISTY. Verotuksen kannusteet säilyvät sekä uutta alkua tai ensimmäisen vieraan työntekijän palkkausta helpotetaan.
 
Ohjelmaan on kirjattu vahva sitoutuminen työllisyyden kasvun jatkumiselle ja työllisyysasteen nostamiseen 75 prosenttiin. Tämä parantaa julkisen talouden rahoituspohjaa arviolta kahdella miljardilla eurolla. Tavoitteen saavuttaminen on iso haaste ja hallitus tarkastelee sitä säännöllisesti. 
 
Hallituspohjan ollessa toinen, ovat keinotkin erilaisia. Tämä hallitus nojaa vahvasti yhteistyöhön kaikkien tahojen kesken. Viimekaudella tiukka linja toi myös tuloksia, nyt on yhteistyön aika näyttää kykynsä. 
 
Siksi olen ilolla jo pannut merkille myös ammattiyhdistyskentän aktiivisen ja myötämielisen suhtautumisen siihen työhön mitä on tehtävä työllisyyden parantamiseksi. 
 
Kovan politiikan kevään jatkoksi alkaa kolmas Suomen kausi EU-puheenjohtajamaana. Euroopan unionin neuvoston puheenjohtajan tehtävänä on viedä eteenpäin EU:n lainsäädäntötyötä ja politiikka-aloitteita neuvostossa sekä huolehtia EU-asioiden käsittelyn jatkuvuudesta. 
EU:n rakennerahastovarojen jakopäätös käsitellään syksyn aikana. Myöhemmin tehdään kansallisesti päätös siitä, miten varat jaetaan Suomen sisällä.
 
Eteläisen ja läntisen Suomen maakunnat esittivät, että tulevalla EU-ohjelmakaudella Suomi jakaa rakennerahastovarat tasaisemmin koko maahan. 
Mielestäni liitot ovat oikeassa, aluepolitiikassa tulee näkyä myös oman kotiseutumme etu. Enää ei ole yhtä selviä perusteita rahojen massiiviseen ohjaamiseen Itä- ja Pohjois-Suomeen. Myöskään EU ei todellisuudessa päätä siitä puolestamme. 
 
Alue- ja rakennepolitiikka on ollut tehokasta ja toimivaa siellä, missä rahaa on ollut käytettävissä. Hallitusohjelman mukaisesti elinvoimaa ja toimintakykyä on vaalittava koko Suomessa. 
 
EU -puheenjohtajakaudella luodaan pohja EU:n rahoituskehysratkaisulle. Vuosi on siis kriittinen EU:n uuden maatalouspolitiikan valmistelussa. Tulevaa tukijärjestelmää laadittaessa on rahoitus kohdennettava tehokkaasti varsinaista ruuantuotantoa painottaen.
 
Hyvät ystävät
 
Kotimaisen ruoantuotannon turvaaminen on valitettavasti edelleen asia mistä joutuu puhumaan liian paljon. Voisi jo olettaa, että kaikkialla on helppo tajuta todellinen avun tarve. Suomessa ruoka-ala työllistää yhteensä melkein kolmesataaviisikymmentätuhatta suomalaista ja täällä meillä alasta saa palkkansa joka viides. 
 
Pitkästä aikaa on valoa tunnelin päässä. Hallitusohjelmaan on kirjattu, että kaikki lainsäädännölliset lisäkustannukset kompensoidaan. Tuet ohjataan aktiiviseen viljelyyn ja uhattu ympäristö- ja luonnonhaittakorvauksen tukitasojen heikkeneminen paikataan.  Maatalouden investointirahastoa Makeraa pääomitetaan sadalla miljoonalla investointitukien turvaamiseksi.
 
Olennaisimpana ohjelmassa on selkeä kirjaus viljelijöiden aseman parantamisesta osana ruokaketjua ja neuvotteluasemien tasapainottamisesta.
 
Koko Maa- ja Metsätaloussektorin puolesta pääsen vaikuttamaan nyt konkreettisemmalla tavalla Maa- ja metsätalousvaliokunnan varsinaisena jäsenenä.
 
Hyvä markkinaväki
 
Arkadianmäen hiljentyessä eduskuntatyöstä on perinteisesti edessä yksi vuoden mukavimmista ajoista. Aika teidän tapaamiselle ja asioista juttelulle. Olen varma, että monella on näistä ja monista muistakin asioista sanansa sanottavana. 
 
Nähdään siis täällä keskustan teltalla ja markkinoilla ympäri maakunnan. 
Lämmintä ja rentouttavaa kesää kaikille.

Kommentit (0)

    « Takaisin