1.8.2019  //  Yleiset, Maatalous, Koko Suomi

Kultasakaali on haitallinen vieraslaji



Lakeuden Portti & Torstailehti 1.8.2019 
 
Kesän kuuma puheenaihe on ollut suhtautuminen niin sanottuihin vieraslajeihin. Ihmisen toiminnasta johtuen Suomen luonnossa kasvaa kasveja ja eläimiä, jotka eivät sinne alkuperäisesti kuulu. Osa lajeista on harmittomia. Toiset aiheuttavat vahinkoa luontomme alkuperäiseläimille - ja kasveille. Jo peruskoulussa omaa ikäluokkaani opetettiin tuntemaan yleinen esimerkki jättiputkesta, minkistä ja supikoirasta.
  
WWF:stä todettiin lupiinin ja kurtturuusun kasvattamisen kieltämisen yhteydessä, että ”Vieraslajit ovat maailmanlaajuisesti toiseksi merkittävin uhka luonnon monimuotoisuudelle elinympäristöjen häviämisen ja pirstoutumisen jälkeen. Vieraslajit ovatkin kiihtyvästi kasvava ympäristöongelma niin Euroopassa kuin Suomessa”
  
Varsinkin kasvien osalta erityisen tärkeää lienee leviämisen jarruttaminen ja siksi kansalaisilta toivotaan toimia, jotka sitä hillitsevät. Eläinlajien osalta tulkinnassa tuntuu olevan vielä hieman epäselvyyttä. Ongelma juontaa perustavanlaatuiseen kysymykseen. Tuleeko haitalliseksi vieraslajiksi todetun eläimen leviäminen pysäyttää kokonaan ja estää pysyvän kannan muodostuminen mahdollisimman tehokkaasti?
  
Viime viikolla Itä-Suomessa havaittiin kultasakaali. Sakaali on Etelä-Eurooppalainen, ketun ja suden väliin sijoittuva laji. Vuosien saatossa se on levinnyt osittain muun muassa Baltian maihin ja Tanskaan.
  
Maa- ja metsätalousvaliokunta on linjannut, että kultasakaali on haitallinen ihmisen Suomeen levittämä vieraslaji. Eläimen maahantuonti on ja ehdottomasti kiellettyä ja metsästäjien tulee poistaa kultasakaalit, jos niitä tavataan. Valiokunta katsoi mietinnössään, että kultasakaali on maamme alkuperäiselle lajistolle haitallinen ja siksi pidettävä poissa Suomen luonnosta. Levitessään se levittää eläintauteja sekä vahingoittaa luonnossamme esiintyvää pienriistaa.
  
Kultasakaalin leviäminen on estettävä tehokkaasti ja sen metsästämisestä tulisi maksaa tapporaha. Tulkinnat vieraslajin ja tulokaslajin määritelmästä on selkiytettävä nopeasti, turhaa byrokratiaa välttäen. Suomen luonnon monimuotoisuudesta pidetään parhaiten kiinni asiaan ajoissa puuttuen.
  
Mikko Savola
Kansanedustaja, maa- ja metsätalousvaliokunnan jäsen (kesk.)

Kommentit (0)

    « Takaisin