15.8.2019  //  Vaaliteemat, Yleiset, Yrittäjyys, Maatalous, Kansainvälisyys, Koko Suomi

Savola vastaa, suomalaista lihantuotantoa voi ylpeästi puolustaa


Ilkka 15.8.2019
 
Kiitos Tuomas Ojajärvelle kommenteista (Ilkka 14.8.) liittyen lihansyöntiin ja suomalaiseen maatalouteen. Olemme yhtä mieltä siitä, että arvostusta kotimaista ruuantuotantoa kohtaan pitää lisätä ja tuotannon kannattavuutta parannettava. Kuluttajalla on asiassa suuri rooli. Joutsenlippu elintarvikepakkauksessa kertoo aina tuotteen olevan suomalaista alkuperää.
 
Maatalousyrittäjien osoittaminen sormella ympäristön kuormittamisesta vaatii nyt sen sijaan tekoja, joita pystymme edesauttamaan kannustimilla ja tietoa lisäämällä. Kuten kirjoituksessani (Ilkka 13.8.) totesin, viljelijät haluavat olla osa ratkaisua ilmastonmuutoksen torjunnassa.
 
Nostankin esiin viiden kohdan listan, jota edistämällä voimme pienentää sekä kuormitusta ympäristölle, että parantaa viljelyn kannattavuutta ilman tarvetta tavallisen lihaa syövän kansalaisen syyttelemisestä:

1. Tuottajan osuus ruuan hinnasta. Kaikki lähtee siitä, että työstä saa oikeutetun korvauksen. Tasapaino kaupan, teollisuuden ja viljelijän välille on korjattava, vaikka lainsäädännöllisin toimin. Keskittynyt kauppa alentaa tuottajahintoja. Kauppaketjujen tulee tarjota hyllyilleen enemmän paikallisia tuotteita oman private label –bulkin sijaan.
 
2. Julkisissa hankinnoissa vain suomalaista ruokaa. Jokainen suomalainen syö noin 15 kiloa vuodessa tuontilihaa. Kilpailutetaan hankinnat laatua painottaen ja korvataan tämä kotimaisella ruualla, kuten järvikalalla.
 
3. Pellon kasvukunto. Suomalaista ruokaa voidaan tuottaa hiilineutraalisti, joka perustuu nurmipohjaiseen maidon ja lihan tuotantoon. Esimerkiksi säätösalaojituksella voidaan vaikuttaa ratkaisevasti satomääriin.
 
4. Tilusjärjestelyillä voimme lyhentää matkoja tilakeskuksesta pelloille. Tässä valtio voi toimia edistäjänä. Jokainen viljelijä haluaa välttää ylimääräistä ajoa tienpäällä rehu- ja viljakuormien kanssa.
 
5. Biokaasun edistämisellä lanta energiaksi. Pellon raivaaminen perustuu nykyisistä säädöksistä johtuviin lannanlevitysalan tarpeisiin. Jotta raivaamistarvetta voidaan vähentää, on biokaasuhankkeisiin saatava uudenlainen ote. Lannan prosessointi sekä ympäristöystävälliseksi polttoaineeksi autojen tankkeihin, että jakeluverkon kasvattaminen tuovat lisää mahdollisuuksia maatalousyrittäjille.
 
Näiden lisäksi viljelijät tekevät jo paljon. Viljelypinta-alastamme 86%:lla on jo sitouduttu ympäristökorvaustoimenpiteisiin, joissa huolehditaan muun muassa suojavyöhykkeistä, talviaikaisesta kasvipeiteisyydestä tai kerääjäkasvien kylvämisestä.
 
Eläintuotannossa eläinten hyvinvointiin on panostettu ja antibioottien käyttö minimaalista. Tämä tekee ruuastamme maailman puhtainta ja parasta. Siksi suomalaista lihan syöntiä voi rinta kaarella puolustaa.
 

Kommentit (0)

    « Takaisin