27.11.2019  //  Yleiset, Kansainvälisyys, Puolustus, Koko Suomi

Puhe Uudenmaan lottaperinneyhdistyksen isänmaallisessa tilaisuudessa, Temppeliaukion kirkossa 27.11.2019

(muutosvarauksin)

Arvoisa Uudenmaan Lottaperinneyhdistyksen väki. On ilo ja kunnia päästä puhumaan teidän isänmaalliseen tilaisuuteenne ja vielä erityisesti näin hienossa paikassa, Temppeliaukion kirkossa. 
 
Lottaperinneyhdistyksen toiminta on arvokasta. Omat kokemukseni lottien tekemästä työstä tulevat omalta edesmenneeltä mummultani. 
 
Hän toimi kotirintamalla lottana, huolehtien muun muassa kotikylälläni evakkojen asuttamisesta taloihin. 
 
Savolan talo oli niin sanottu vastaanottokeskus mihin evakot saapuivat ja josta mummuni ne ohjasi eteenpäin. Mummu kertoi sota-ajoista kunnioittavasti. Ajat eivät olleet helpot. Kaikkia tarvittiin kotirintamalta etulinjaan.
 
Siksi myös nyt 89 -vuotias tätini toimi niin sanottuna pikku -lottana. Hän kutoi villasukkia ja myssyjä, joista sitten lähetettiin rintamalle sotilaistamme lämmittämään.
 
Arvoisat kuulijat,
 
”Muista vastoinkäymisten kohdatessa päämäärämme suuruus”
 
Sodan kohtaaminen on kauheaa. Nykypäivän ihmisen on vaikea käsittää ja aidosti kuvitella sellaista uhkaa ja todellisuutta, minkä vanhempamme ja isovanhempamme joutuivat kokemaan. 
 
Poikkeuksellisissa tilanteissa, ihmisillä on sisäänrakennettuna taito nousta tilanteen tasalle. Kyky todeta tilanne ja toimia sen mukaan. Ryhtyä työhön, tehdä se mitä voi ja auttaa parhaan kykynsä mukaan. 
 
Tämän toimeliaisuuden hienoimpia ilmentymiä on mielestäni lottien erityinen ja kunniakas rooli maamme historiassa.
 
Sotavuosina lottien toiminta ulottui koko yhteiskuntaan. Varuslotat, huoltolotat, muonituslotat, toimisto– ja viestilotat, lääkintä- ja eläinlääkintälotat. Lotat kotirintamalla. Tehtiin kaikki se mitä piti. Sanalla sanoen lotat olivat korvaamattomia.  
 
Lotat tukivat puolustusvoimia soveltuvissa tehtävissä ja pitivät samalla pystyssä kotirintamaa. Pitkään, ja ilman mitään korvausta. ”Palkka oli itsenäinen isänmaa”.
 
Sellainen saa kunnioituksen kylmät väreet selkäpiihin. Vastuu yhteiskunnasta, kotimaasta, perheestä ja lopulta itsestä. Toimen naiset ovat olleet Suomen tukipilari sen vaikeimmilla hetkillä. 
 
Lottien arvosta yhteiskunnalle kertoi paljon se, että varsinkin jatkosodan aikana oli lottapula. Työ oli korvaamatonta myös sotainvalidien, sotaleskien ja sotaorpojen avustamisessa, mikä jatkui pitkään aseiden jo vaiettua. 
 
Ja perinteen eläessä se jatkuu edelleen.
 
  
Hyvät itsenäisen Suomen kansalaiset
 
Pitkässä juoksussa suomalaisten maanpuolustustahto on pysynyt korkealla tasolla. Tämä ei ole sattumaa, vaan viranomaisten ja maanpuolustusjärjestöjen työ suomalaisten maanpuolustustahdon ylläpitämiseksi on toiminut hyvin. 
 
Huomennakin meidän on tärkeä pitää kirkkaana mielessä, mikä ja miksi on itsenäinen isänmaa. Kuten Veteraanin iltahuudon laulun sanat kertovat; ”himmetä ei muistot koskaan saa.” 
 
Maanpuolustustahdon lisäksi maanpuolustusjärjestelmäämme on ylläpidetty pitkäjänteisesti. Puolustuksemme on jo vuosikymmeniä perustunut yleiseen asevelvollisuuteen ja suureen reserviin, joiden avulla kykenemme ylläpitämään koko maan puolustamiseen kykeneviä sodan ajan joukkoja. Tämä järjestely on tutkimusten mukaan poikkeuksellisen edullinen ja tehokas.
 
On Suomen kokonaisturvallisuuden ja maanpuolustustahdon kannalta tärkeää, että mahdollisimman moni ikäluokasta voi suorittaa varusmiespalveluksen. 
 
Esitimmekin juuri, että Puolustusvoimien Koulutus 2020 -ohjelman myötä tulee tarkastella varusmiespalvelusta kokonaisuutena. Tätä varten perustetaan oma yli puoluerajat ylittävä parlamentaarinen komitea. Sen tehtävä on pohtia, kuinka jokainen suomalainen voi osallistua entistä vahvemmin kokonaisturvallisuutemme ylläpitoon. 
 
Tässä yhteydessä on voitava uudelleen miettiä esimerkiksi diabeetikkojen mahdollisuuksia suorittaa asepalvelus ja luoda palvelukseen mielekkäitä tehtäviä mahdollisimman monelle. Kokonaisturvallisuus on jokaisen suomalaisen asia.
 
Myös kaluston osalta päätöksiä on pystytty perinteisesti tekemään hyvässä yhteisymmärryksessä uskottavan ja koko maan kattavan puolustuksen ylläpitämiseksi. 
 
Hallitus on jo päättänyt laivue 2020 hankinnasta ja Hornettien korvaava HX-hanke etenee päätöksentekoon ensi vuonna, suorituskyvyn korvautuessa täysimääräisesti. 
 
 

Arvoisat kuulijat,
 
Monessa muussa Euroopan maassa eivät asiat ole näin hyvällä tolalla. Neuvostoliiton hajoaminen ja Varsovan liiton purkautuminen saivat monet valtiot muuttamaan 1990-luvun lopulla puolustuksensa perusteita, lopettamaan yleisen asevelvollisuuden ja purkamaan massa-armeijat. 
 
Tätä keskustelua käytiin myös Suomessa. Viimeistään Ukrainan kriisi osoitti kuitenkin lopullisesti Venäjän tahtotilan palata sotilaallisen voiman käyttäjäksi ja sen, että meidänkin lähellämme on epävakautta, mitä on vaikea ennustaa. 
 
Ukrainan kriisin vaikutuksista kärsii koko Eurooppa edelleen. Erityisesti meillä Suomessa se näkyy siitä aiheutuneiden talouspakotteiden ja sitä kautta heikentyneen kahden välisen kaupan vähentymisen myötä. 
 
Ukrainan kriisi ei ole vieläkään ratkennut. Osin sodankäynti on ollut perinteistä hyökkäys- ja puolustussotaa, johon olemme itsekin varautuneet mutta samalla olemme nähneet myös uudenlaisia sodankäynnin muotoja.
 
Näistä huolestuttavin on ns. hybridisodankäynti, jonka avulla Venäjän onnistui muutamassa päivässä kaappaamaan Krimin niemimaan itselleen oikeastaan laukaustakaan ampumatta. Alle viikko sitten Venäjä toisti narratiivinsa, että kyseessä on Ukrainan sisäinen konflikti.
 
Sotilaallisen vastakkainasettelun aika onkin tullut Eurooppaan takaisin. Nyt valtavirrasta poikkeava puolustusratkaisumme näyttääkin taas järkevältä.  Me kykenemme edelleen tarvittaessa puolustamaan itseämme laajaakin maahantunkeutumista vastaan ja Suomen puolustusjärjestelmä vastaa tänä päivänä paremmin myös hybridisodankäynnin haasteisiin.  
 
Vajaa kaksi kuukautta sitten Venäjä otti lisää jalkatilaa Lähi-idässä, kun Turkki hyökkäsi Syyriaan, vallaten itselleen ”suojavyöhykkeeksi” nimittämänsä alueen Turkin ja Syyrian rajalla. Osallistamalla itsensä näkyvästi konfliktin ratkaisuun Venäjä hakee takaisin asemaansa maailman suurvaltana.

  
Hyvät ystävät,
 
Puolustusvoimamme ovat kehittyneet koulutusorganisaatiosta entistä enemmän valmiusorganisaatioksi. Kun haasteet voivat olla monilaiset, on niihin vastaamiskyky oltava moninaista. 
 
Varusmiesten ja reserviläisten koulutukseen on panostettu ja velvoitteita lisätty. Myös vapaaehtoisen maanpuolustuksen rooli kehittyy yksilötaitojen kehittämisestä joukkojen kouluttamiseen.
 
Varusmiespalvelus, reserviläisten kouluttaminen ja vapaaehtoinen maanpuolustus tarvitsevat tuekseen osaavan ja hyvin voivan Puolustusvoimien henkilöstön. Henkilötön lisäsatsaus tulee nyt tarpeeseen.
 
Kaiken pohjana on kuitenkin ulkopolitiikka, jonka tavoitteena on tulla toimeen kaikkien ilmansuuntien kanssa. Emme hyväksy mitä naapurissamme tapahtuu, mutta ymmärrämme heidän tapaansa ajatella. Keskustelu onkin kaiken ytimessä. Dialogia tarvitaan niin naapureiden kesken, kuin kokonaisuudessaan idän ja lännen välillä, kuten myös globaalisti.
 
Suomi on siis ulkopoliittinen sillanrakentaja ja turvallisuuden tuottaja, joka huolehtii oman maansa puolustuksesta. 
 
 
Hyvät pohjoismaalaiset,
 
Suomessa ja Ruotsissa on viime vuosina käyty paljon keskustelua maidemme välisestä sotilaallisesta yhteistyöstä sekä toisaalta mahdollisesta NATO-jäsenyydestä. Kannatusluvut ovat heitelleet, mutta enemmistö kansastamme on edelleen sotilaallisen liittoutumattomuuden kannalla.
 
Suomen ja Ruotsin väliselle sotilasyhteistyölle ollaan molemmissa maissa selvästi valmiimpia ja yhteistyötä on lisätty. Pidän tätä järkevänä ja kehittäisin sitä edelleen.
 
Myös mahdollisen kriisiajan yhteistyötä pitää parantaa. Mikäli maahamme kohdistetaan sotilaallista voimaa tai meitä sillä uhataan, tulee tukea ja sotilaallista apua kyetä vastaanottamaan muilta valtioilta. 
 
Tukea ja apua on oltava mahdollisuus antaa, jos katsomme sen olevan oman kansallisen etumme mukaista. Tästä laadimme lainsäädännön Eduskunnassa viime vaalikaudella.
  
Omaa, itsenäistä, uskottavaa ja koko maan kattavaa puolustusjärjestelmää on jatkossakin aina ylläpidettävä. Tätä asiantilaa ei muuta esimerkiksi se, liittoudummeko joskus tulevaisuudessa vai jatkammeko sotilaallisesti liittoutumattomana. 
 
Omasta, kansallisesta puolustuksesta on aina ja kaikissa olosuhteissa pidettävä kiinni. Se on toimivin henkivakuutuksemme nyt ja tulevaisuudessa.
 
 
Arvoisat isänmaallisen päivän vieraat,
 
Sata vuotta sitten elettiin aikoja, jolloin Suomen kansa oli jakaantunut verisesti kahtia. Sen jälkeinen kova talvi- ja jatkosodan aika ja yhteinen vihollinen yhdisti Suomen kansan. Vanhempamme ja isovanhempamme rakensivat maamme uudelleen ja tekivät perustan hyvinvointiyhteiskunnallemme. 
 
Elämme vielä tänäänkin hyvässä maassa, mutta keskustelun sävyt kovenevat ja vastakkainasetteluakin jotkut lietsovat. Meidän on hyvä muistaa historiamme kaikkien sotiemme ajoilta. 
 
Isänmaallinen kansa ja sen myötä yhtenäinen Suomi pärjää itsenäisenä ja vapaana maana maailman tuulissa.
 
Aloitin puheen yhdellä Lottien kultaisella säännöllä ja haluan sen myös sellaiseen päättää. 
 
”Muista menneitten sukupolvien työ. Kunnioita vanhuksia, he ovat tehneet enemmän kuin me!”
 Kiitos!

 

 

 

Tiedote: 27.11.2019
Julkaisuvapaa: klo 16.00
 
 

Savola: Suomi on ulkopoliittinen sillanrakentaja ja turvallisuuden tuottaja.

 
Ähtäriläinen kansanedustaja eduskunnan ulkoasianvaliokunnan jäsen ja puolustusvaliokunnan varajäsen Mikko Savola (kesk.) muistuttaa, että Suomen puolustus on jo vuosikymmeniä perustunut korkeaan maanpuolustustahtoon, yleiseen asevelvollisuuteen ja suureen reserviin.
 
- Tämä järjestelyn avulla kykenemme ylläpitämään koko maan puolustamiseen kykeneviä sodan ajan joukkoja ja se on tutkimusten mukaan poikkeuksellisen edullinen ja tehokas.
 
Suomen kokonaisturvallisuuden ja maanpuolustustahdon kannalta on tärkeää, että mahdollisimman moni ikäluokasta voi suorittaa varusmiespalveluksen. Tätä varten perustetaan oma yli puoluerajat ylittävä parlamentaarinen komitea. Sen tehtävä on pohtia, kuinka jokainen suomalainen voi osallistua entistä vahvemmin kokonaisturvallisuutemme ylläpitoon. 
 
- Kokonaisturvallisuus on jokaisen suomalaisen asia.
 
Savola korostaa, että isänmaallinen kansa ja sen myötä yhtenäinen Suomi pärjää itsenäisenä ja vapaana maana maailman tuulissa. Suomalaisten maanpuolustustahto ei ole pysynyt korkealla tasolla sattumalta.
 
Elämme tänäänkin hyvässä maassa, mutta keskustelun sävyt kovenevat ja vastakkainasettelun aika on tullut Eurooppaan takaisin. Meidän on hyvä muistaa historiamme kaikkien sotiemme ajoilta.
 
Ukrainan kriisi ei ole ratkennut. Osin sodankäynti on ollut perinteistä hyökkäys- ja puolustussotaa, johon olemme itsekin varautuneet mutta samalla olemme nähneet myös uudenlaisia sodankäynnin muotoja.
 
- Näistä huolestuttavin on ns. hybridisodankäynti, jonka avulla Venäjän onnistui muutamassa päivässä kaappaamaan Krimin niemimaan itselleen oikeastaan laukaustakaan ampumatta. Alle viikko sitten Venäjä toisti narratiivinsa, että kyseessä on Ukrainan sisäinen konflikti.

Savolan mukaan Suomi on ulkopoliittinen sillanrakentaja ja turvallisuuden tuottaja, joka huolehtii oman maansa puolustuksesta.
 
- Emme hyväksy mitä naapurissamme tapahtuu, mutta ymmärrämme heidän tapaansa ajatella. Keskustelu onkin kaiken ytimessä. Dialogia tarvitaan niin naapureiden kesken, kuin kokonaisuudessaan idän ja lännen välillä, kuten myös globaalisti.
 
Savola puhui Uudenmaan lottaperinneyhdistyksen isänmaallisessa tilaisuudessa Helsingin Temppeliaukion kirkossa 27.11.2019



Kommentit (0)

    « Takaisin