28.10.2020  //  Vaaliteemat, Yleiset, Yrittäjyys, Maatalous, Kansainvälisyys, Etelä-Pohjanmaa, Koko Suomi

Jatkuvuutta ja vakautta maaseutupolitiikkaan

Ilmajoki-lehti 28.10.2020

 
Suomalaiset tuottajat ovat olleet haasteellisessa tilanteessa liian pitkään. Tuottavuuden ja kannattavuuden osalta tavoitteemme EU:n maatalouspoliittisen ohjelmakauden neuvotteluissa ovat olleet selvät. Suomalaiselle maataloudelle on turvattava edellytykset ja kannattavalle tuotannolle vakaa ympäristö. 
  
Neuvotteluissa Suomi onnistui hyvin. Keskustalle kaikkein tärkeintä on ollut puolustaa maatalouden ja aluekehityksen rahoitusta. Tämä on ollut EU:n maatalouspolitiikan ykkösprioriteettimme kuluvana kautena myös maa- ja metsätalousvaliokunnassa.
 
EU:n komission alkuperäinen esitys tulevalle kaudelle lupasi leikkauksia. Neuvotteluiden jälkeen maataloutemme rahoitus tulee kuitenkin kasvamaan kuudella prosentilla.
 
Viime viikolla Euroopan neuvosto hyväksyi yleisnäkemyksen CAP-uudistuksesta ja parlamentti äänesti omastaan. Osapuolet ovat nyt sopineet neuvotteluasemat. Seuraavaksi alkaa trilogit, eli neuvottelut komission, neuvoston ja parlamentin välillä.
 
Yleisesti Euroopan parlamentin kanta on neuvoston kantaa osin tiukempi, missä yhteisen maatalouspolitiikan ympäristö- ja ilmastotoimenpiteitä tehostetaan osana ilmastotavoitteita. Ympäristönsuojelu on ollut tuottajillemme arkipäivä jo pitkään. Suomen linja on tuottajat huomioiva.
 
Vastakkaisiakin näkemyksiä on, sillä Suomen vihreät ja vasemmistoliiton mepit äänestivät muun muassa koko uudistuksen palauttamisesta lähtötelineisiin vielä tiukempien rajoitteiden toivossa.   
  
Suomen linjassa on tärkeää, että päätöksessä mahdollistetaan pelivara jäsenmaille. Tärkeitä esitettyjä muutoksia on esimerkiksi paluu vanhaan aktiiviviljelijän määritelmään ja tukikattoesityksen kaatuminen. Lisäksi kansallisesti olisi mahdollista maksaa tuotantoon sidottuja tukia.
 
Kokonaisuuden vahvistamiseksi yhteisen maatalouspolitiikan toimenpiteet kootaan kunkin jäsenmaan laatiman uuden CAPin strategiasuunnitelman alle. 
  
Yhteisen maatalouspolitiikan tulosperusteisuutta ja vaikuttavuutta lisätään uuden toimeenpanomallin avulla, jossa jäsenmaa asettaa tukitoimille etukäteen tavoitteet, joiden saavuttamista seurataan.
 
Kaiken kaikkiaan Suomi ajaa eteenpäin sellaista maatalouspolitiikkaa, joka huomioi pohjoiset olosuhteemme, keskittyy olennaiseen jatkuvuuden turvaamiseksi. Ilman kannattavaa maataloutta, ei ole puhdasta kotimaista ruokaakaan.

Kommentit (0)

    « Takaisin