2.12.2021  //  Vaaliteemat, Yleiset, Yrittäjyys, Maatalous, Kansainvälisyys, Ähtäri, Seutukunta, Etelä-Pohjanmaa, Koko Suomi

Suomalaista ruokaa naudalihasta nyhtökauraan

Suomalaista ruokaa naudalihasta nyhtökauraan

Lakeudenportti ja Torstai-lehti 2.12.2021
 
Mitä syömme, keskusteluttaa vuodesta ja viikosta toiseen. Helsingin kaupunki aiheutti maan laajuisen kohahduksen alkusyksystä ilmoittamalla, ettei valtaosassa kaupungin tilaisuuksissa tarjota enää lainkaan lihaa. Mikkeli puolestaan ilmoitti viimeviikolla, että kaupunki tarjoaa vain kotimaista ruokaa. Näistä kahdesta esimerkistä merkittävämpi päätös on mielestäni jälkimmäinen.
 
Luonnonvarakeskuksen ravintotaseen ennakkotietojen mukaan Suomalaiset kuluttivat viime vuonna keskimäärin 144 kiloa nestemäisiä maitotuotteita, 79 kiloa lihaa, 81 kiloa viljaa, 12 kiloa kananmunia, 15 kiloa kalaa, 65 kiloa hedelmiä ja 64 kiloa vihanneksia.
 
Punaisen lihan kulutus laski noin puoli prosenttia. Maitotuotteiden trendi jatkuu alenemana juomisessa ja kasvuna esimerkiksi juustojen kulutuksessa. Muut määrät pysyivät suurin piirtein entisellään.
 
Ravintotottumuksemme elävät ajassa, seuraavat maailman ilmiöitä ja muotia. Samalla perinneruuat nauttivat omaa kukoistustaan uuden keittiösukupolven luodessa niistä omia versioitaan.
 
Makuja ja mieltymyksiä on monia. Valintojamme kaupan käytävillä ohjaa usein ravintoarvot, tuotannon eettisyys tai ympäristöystävällisyys ja hinta. Oleellista mielestäni onkin kääntää keskustelua jälleen ruuan alkuperään. Suomalainen tuotanto kestää kaikilla mittareilla päivänvalon. Olipa lautasella nautaa tai nyhtökauraa.
 
Pari viikkoa sitten Suomalaiset ruuantuottajat järjestivät Helsingin Narinkkatorilla mielenilmauksen, missä kotimaista ruokaa ja raaka-aineita myytiin sillä hinnalla mitä tuottaja niistä saa. Tarjolla oli esimerkiksi viisi kiloa perunaa eurolla, 10 kananmunaa 50 sentillä, annoslihakeittoa 40 sentillä ja vegaaninen hernekeitto kymmenellä sentillä.
 
Totuus on pysäyttävän karu, tuottajien osuus on naurettavan pieni. Tuotantokustannuksien kivutessa ylöspäin on perusteltua kysyä mikä on Suomalaisen maatalouden tulevaisuus?
 
Suuri vastuu onkin ruokaketjun muilla osapuolilla. Tarvitaan aito ja vaikuttava neuvotteluyhteys tuottajien, kaupan ja teollisuuden välillä, minkä tulee näkyä tuottajahinnoissa saakka. Jo nyt 84 prosenttia Suomalaisista on sitä mieltä, että tuottajien osuus on oltava suurempi.
 
Keskustan eduskuntaryhmässä vedän ryhmää, joka kartoittaa laajasti toimia maatalouden tulevaisuuden turvaamiseksi. Toivon, että muutkin yhteisöt, kunnat ja yritykset seuraisivat Mikkelin esimerkkiä ja tarjoaisivat kotimaisista, lähellä tuotetuista raaka-aineista valmistettua ruokaa. 
 
Saman linjauksen voisivat tehdä myös kaikki seutukuntamme kunnat.
 

Kommentit (0)

    « Takaisin