14.4.2022  //  Vaaliteemat, Yleiset, Kansainvälisyys, Puolustus, Koko Suomi

Ulko- ja turvallisuuspolitiikka elää ajassa


Lakeudenportti 13.4.2022
 
Venäjän käynnistämä sota Ukrainaa vastaan, käynnisti Suomessa ennennäkemättömän ulko- ja turvallisuuspoliittisen keskustelun. Sen ytimessä on ratkaisumme mahdollisesta sotilaallisesta liittoutumisesta. Keskustelussa ei saa unohtaa maamme kannalta välttämättömiä perusratkaisuja, jotka on pidettävä vahvana, olimme puolustusliiton jäseniä tai emme.
 
Suomen maanpuolustuksen perusratkaisu pohjautuu yleiseen asevelvollisuuteen ja reserviläisiin pohjautuviin sodan ajan joukkoihin. Vahvuutemme kriisin aikana on noin 280.000 sotilasta. Kaikkiaan meillä on reservissä yli 900.000 asevelvollisuuden suorittanutta naista ja miestä.
 
Viime viikon kehysriihessä maan hallitus päätti panostaa voimakkaasti maanpuolustukseen. Määrärahoilla täydennetään varastoja ja lisätään kertausharjoitusten määrää. Vapaaehtoista maanpuolustus ja henkilöstön asemaa niin ikään vahvistetaan. 
 
Aiemmin tämän hallituksen aikana Suomi on päättänyt ostaa 64 kappaletta uusia F-35 monitoimihävittäjiä. Koneet toimitetaan maahan vuosikymmenen loppuun mennessä. Niin ikään merivoimien hankintoihin panostetaan.
 
Suomen puolustus pidetään vahvana kaikkialla. Maalla, merellä ja ilmassa.
 
Venäjän aggressiivisen käytöksen vuoksi turvallisuustilanne Euroopassa ja Suomessa muuttui helmikuun 24. päivä. Sen johdosta Valtioneuvosto antaa Eduskunnalle selonteon, missä turvallisuustilannetta käydään seikkaperäisesti ja huolellisesti läpi. Selonteon mietintövaliokuntana toimii ulkoasiainvaliokunta. Useat muut valiokunnat antavat sille lausunnot. Näin ollen lähes kaikki kansanedustajat ovat selontekoprosessissa mukana.
 
Analyysi turvallisuustilanteesta voi hyvinkin johtaa tilanteeseen, missä Suomen kannalta parhaaksi vaihtoehdoksi arvioidaan jäsenyysneuvottelujen aloittaminen puolustusliitto Naton kanssa.
 
Keskustan puoluevaltuusto käsitteli asiaa viikonlopun kokouksessaan ja antoi yksimielisen tuen puoluejohdolle tehdä asiassa tarvittavat ratkaisut. Paras saatavilla oleva tieto on maan hallituksella ja Eduskunnalla.
 
Olen saanut toimia koko eduskuntaurani ajan maanpuolustusta ja ulkopolitiikkaa käsittelevissä valiokunnissa. Olen myös Naton parlamentaarisen valtuuskunnan varapuheenjohtaja. Omalta osaltani näen, että tässä tilanteessa, pitkälle tulevaisuuteen peilaten, Suomen kannalta paras ratkaisu on hakea puolustusliiton jäsenyyttä. 
 
Mikäli Suomi saa oman päätöksentekoprosessinsa valmiiksi, jätettäisiin jäsenhakemus Natolle vielä kesän korvalla. Se tarkoittaisi sitä, että jäsenyysneuvottelut alkaisivat mahdollisesti Naton Madridissa pidettävän yleiskokouksen jälkeen.  
 
Mikäli kaikki menisivät odotetusti ja Suomen jäsenyyshakemus tulisi käsitellyksi kaikkien Nato-maiden parlamenteissa jouhevasti, voisi jäsenyys tulla voimaan joidenkin kuukausien kuluessa tästä.
 
Sitä ennen on kuitenkin monta neuvottelua, päätöstä ja erilaista vaihetta edessä. Kaikkein keskeisintä kuitenkin on, että Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka elää ajassa ja maan päättäjät kykenevät tekemään maan turvallisuuden kannalta keskeiset ratkaisut.

Kommentit (0)

    « Takaisin