19.11.2017  //  Yleiset, Seutukunta, Koko Suomi

Savola: Kyläkoulu kasvattaa ja opettaa


 
Ähtäriläinen kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) korostaa kyläkoulujen yhteisöllisyyden merkitystä. Opetushallituksen hyväksymä OPSi, eli perusopetuksen opetussuunnitelma tuli voimaan vuonna 2016.
 
Uudistuksessa tavoitellaan kokonaisuutta, jossa eri osa-alueiden tavoitteet ja sisällöt liittyvät yhteen ja muodostavat opetuksen ja toimintakulttuurin perustan sekä jokaisen oppilaan yksilöllisempiä kehitysmahdollisuuksia.
 
-     On huomattava, että kyläkoulut toteuttavat näitä tavoitteita täysin luontaisesti. Kyläkoulun yhteisö kasvattaa ja opettaa.
 
Opetukseen haasteellisen ilmapiirin on viimeisten hallituskausien aikana luonut valtion ja kuntien taloudelliset haasteet.
 
-     Maan hallitus on tehnyt rajusti töitä sen eteen, että yritykset voisivat luoda tähän maahan lisää työtä ja hyvinvointia. Talouskasvun jatkuessa tulee taas aikoja, jolloin on varaa jakaa enemmän. Nyt tärkeää on pystyä vastaamaan niihin tärkeimpiin haasteisiin, ettei kukaan tipahda kyytistä, ei oppilaista eikä opettajista.
 
Savola puhui Kuortaneen Leppälän koulun 110-vuotisjuhlassa 19.11.2017
 


Juhlapuhe (muutosvarauksin)
Kuortaneen Leppälänkylän koulun 110 –vuotisjuhla
Julkaisuvapaa 19.11.2017 klo 12.00


Arvoisa Leppälän koulun 110 vuotisjuhlan juhlaväki,

On sanottava, että olen niin onnellinen teidän puolestanne. Mahtava ja historiallinen kyläkoulu ja vahva kyläläisten yhteishenki. Kiitos kutsustanne päästä puhumaan tänne kyläkoulunne 110 – vuotisjuhlaan. 
 
Parhaita juhlia ovatkin sellaiset juhlat, joissa ei tarvitse erikseen määrittää, kertoa tai selittää miksi juhlimisen kohde on juhlansa ansainnut. Kaikki paikalla olijat sen tietävät ja ymmärtävät. Tämä on yksi sellainen juhla ja on ilo jakaa se teidän kanssanne. 
 
110 vuotta sivistyksen historiaa näissä seinissä saa tilan väreilemään hyvin erikoislaatuista ilmaa. Se värinä on omanlaisensa meille jokaiselle. Minullekin se tuo mieleen omat kouluajat ja täytyy sanoa, että olin lapsena hieman kateellinen niille, jotka pääsivät käymään idyllistä ja pientä kyläkoulua.
 
Ähtärissä kotikyläni Savolankylän halki meni vanha koulupiirin raja. Kotimme sijaitsee tuon silloisen koulupiirin rajalla ja me olimme viimeinen talo, jonka lapset kävivät Ähtärin keskustassa koulussa. Kun kuulin juttuja mitä kaikkea kivaa lapset Ähtärinrannalla pääsivät tekemään, toivoin, että olisipa meilläkin ollut yhtä välitöntä. Yhdistelmäluokat tekevät opetuksesta yhteisöllisempää ja kyläkoulu tuntuu olevan hyvin tiivis yhteisö. Isossa koulussa yhteisö rajoittuu enemmän omaan luokkaan.
 
Luokanopettajavaimoni toimi myös kahdeksan vuotta Töysän Suutalan koulun opettajana. Kuulin häneltä, kuinka koko koulu osallistui kaikkiin tapahtumiin puolukan poimimisesta luokkaretkivalmisteluihin ikään katsomatta. Jokainen myös huolehti osaltaan toisistaan. Perheet tulivat tutuksi ja osallistuivat läheisesti kyläkoulun ympärillä toimivien aktiviteettien järjestämiseen.
 
Hyvät ystävät,
 
Vaikka juhlan syytä ei tarvitse kertoa on sen tärkeimmät kulmakivet syytä kerrata. Sillä kertaushan on opintojen äiti. 
 
110 vuotta on pitkä aika. Se on pidempi aika kuin maamme itsenäisyys. Tänä satavuotiaan Suomen juhlavuonna voidaankin sanoa, että tämä Leppälän koulu on nähnyt itsenäistymisemme kaikki vaiheet. 
 
1800-luvun jälkipuoliskolla Suomeen alettiin rakentamaan kansakouluja. Perustaminen oli kuitenkin kuntien aktiivisuuden varassa. Kouluihin oli mahdollista saada valtionapua, mutta maaseudulle niitä silti ilmestyi hitaasti, sillä kansan keskuudessa katsottiin vielä kiertokoulun riittävän tavallisen ihmisen sivistykseksi. 
 
Silloisen nelivuotisen kansakoulun jopa uskottiin opettavan lapset laiskoiksi ja totuttavan heidät kirjoihin ruumiillisen työn sijasta. Kaupungeissa teollisuus tarvitsi lasku- ja lukutaitoisia kansalaisia ja kouluja perustettiinkin nopeammin eikä toimettomille lapsille ollut suoraan sanottuna muutakaan paikkaa.
 
Vuonna 1907 43 oppilasta uudessa Leppälän koulussa oli iso joukko, joka täällä aloitti niin oman itsensä kuin koko alueen kannalta merkityksellisen työn.
Vuonna 1921 säädettiin laki oppivelvollisuudesta. Se teki kansalaisille pakolliseksi seitsenvuotiaana aloitettavan kuusivuotisen kansakoulun. Sen mukana luonnollisesti koulujen ja opettajien määrä kasvoi myös Kuortaneella. 
 
Suomalaisen peruskoulujärjestelmän suuri tarkoitus: taata kaikille tasa-arvoiset lähtökohdat elämään ja koulutukseen alkoi hahmottua. 
 
Sotien aikana koulujen merkitys muuttui. Koulutyö oli tuolloin varsin erilaista. Tunnelma oli luonnollisesti apeampi ja kovempi kuri korostui. Tätä kaikkea yhdisti tarve kotirintaman yhteisöllisyydelle. Aina ei koulua pystytty edes järjestämään. Koulu toi joka tapauksessa osaltaan tukea, turvaa ja tarkoitusta niin oppilaille, kylille kuin opettajille. Monet kyläläiset eri puolella Suomea olivat evakkoja.
 
Sotien jälkeen Suomalaisessa sivistystyössä otti oman aikansa päästä takaisin vauhtiin. Mutta, kun se vauhti taas löydettiin, on loppu ollut historiaa maailman parhaassa sivistysmaassa.
Kansakoululaitos lakkautettiin siirryttäessä 1970 luvun aikana peruskoulujärjestelmään. Kaikki kansakoulut muutettiin peruskoulujen ala-asteiksi ja opettajat siirrettiin suoraan vanhasta hallinnosta uuteen.
 
Arvoisat kuulijat
 
Hitaasta syttymisestään huolimatta suomalainen sivistystyö on ollut menestys tarina. Agraariyhteiskunnan mullasta nousi jano sivistykseen, jota on sävyttänyt aina kaksi varsin perisuomalaista asiaa. Nämä syvän suomalaisuuden piirteet ovat kasvaneet vahvemmiksi elämän eväiksi näissäkin penkeissä. 
 
Sisu jonka voimalla aikoinaan hiihdettiin ensin kouluun oppimaan ja iltapäivällä takaisin kotiin. Kotona tehtiin vielä erilaisia kotiaskareita. 
Tänä päivänä sisu näkyy omistautumisessa, missä lapset ja nuoret pystyvät ammentamaan ja sisäistämään uutta tietoa. Päivät olivat pitkiä silloin ja päivät ovat pitkiä monilla edelleen. 

(Eikä oikeaa työtä päässyt karkuun täälläkään.  Kuten kuulimme, alussa oppilaat hoitivat koulujen lämmitys- ja siivoustyön, kunnes perustettiin siivooja-lämmittäjän eli vahtimestarin virka.) 
 
Toinen kuvaava piirre on maalaisjärki. Siitä ei näillä main koskaan ole ollut puutetta, enintään yksilöllisiä vaihteluita määrässä. 
Maalaisjärki tarkoitti aikanaan sitä, että siinä missä koulu opetti oppilaitaan, opetti maa ja työ hahmottamaan perspektiivin ja asioiden tärkeysjärjestyksen. Maalaisjärki piti laiskuuden loitolla. 
 
Tänä päivänäkin maalaisjärjen käsite tarkoittaa käytännön ymmärryksen taitoa teoreettisen pohdinnan rinnalla. Maalaisjärjellä varustettu oppilas osaa haastaa ja muodostaa oman näkemyksensä asioista opitun ja kokemansa perusteella. 
 
Eikö olekin niin, että paras oppilas opettaa jotain opettajallekin?
 
Moderneimmillaan nykypäivän maalaisjärki näkyy medianlukutaidossa. Ymmärtävä ihminen tietää, ettei totuuden määritelmä tarkoita ”jos se on lehdessä tai kun se luki netissä”. Nykypäivän maalaisjärjellinen ihminen osaa prosessoida lukemansa ja näkemänsä muodostaa kokonaiskuvan asioiden todellisesta laidasta. Tämä onkin erityisen tärkeää osaamista niin sanottujen valeuutisten ollessa osa jokapäiväistä elämäämme.
 
Hyvät kuulijat
 
Tämän päivän perusopetus on oppilaille maksutonta. Tämä tarkoittaa, että oppilaalta ei saa periä mitään kuluja tai maksuja opetukseen tai koulun järjestämiin tapahtumiin osallistumisesta, oppikirjoista tai opetusmateriaalista ja -välineistä. 
 
Lisäksi jokaisella oppilaalla on oikeus saada joka päivä maksuton, täysipainoinen ateria, oikeus kouluterveydenhuoltoon, muuhun oppilashuoltoon ja pitkämatkaisten maksuttomiin koulumatkoihin.
 
Näin ei ollut aina. Leppälän koulussakin vähävaraisille oppilaille jaettiin ennen maitoa ja leipää. Mainittakoon nykypäivän somekohuihin peilaten, että silloin ei ollut varaa miettiä sopiiko maito jokaisen lapsen kehityskuvaan vanhempien tai ruokasuositusten laatijoiden mielistä.
 
Leppälän koulu on muodostunut koulunjohtajanne mukaan koko kylän ja Kuortaneen itäisen alueen ihmisten kokoontumispaikaksi. Ilman tällaista yhteisöllisyyden henkeä ei olisi tälläkään kylällä koulun henki se mikä se tänä päivänä on tai olisiko koulua ollenkaan.
 
Viittasin puheeni alkupuolella kyläkoulujen yhteisöllisyyteen. Kun nykyään puhutaan vuonna 2014 Opetushallituksen hyväksymästä OPSista, eli perusopetuksen opetussuunnitelmasta ja kuuntelee sen suosituksia ja ohjausta opettajien työhön ja lasten opetukseen, tulee väistämättä mieleen, että eikö juuri kyläkoulut toteuta monia siihen liittyviä asioita täysin luontaisesti.
 
Uudistuksen mukaan perusopetus on opetuksen ja kasvatuksen kokonaisuus, jossa eri osa-alueiden tavoitteet ja sisällöt liittyvät yhteen ja muodostavat opetuksen ja toimintakulttuurin perustan. Uudistuksessa tavoitellaan myös jokaisen oppilaan yksilöllisempiä kehitysmahdollisuuksia.
 
Kyläkoulu kasvattaa ja kyläkoulu opettaa. Eri oppiaineet yhdistyvät luontaisesti tutussa ympäristössä eri ikäluokkien kesken. Isommat lapset pitävät pienemmistä lapsista huolta. Kaveria ei jätetä.
 
Hyvät ystävät,
 
Leppälän koulun oppilasmäärä on säilynyt viimevuosikymmenten ajan samassa haarukassa ja Lehtimäeltäkin on tänne tultu kouluun. Vanhempainyhdistys ja kyläläiset ovat aloittaneet aktiivisen työn koulun säilyttämiseksi. 
 
Haasteellisen ilmapiirin opetukseen on viimeisten hallituskausien aikana luonut myös valtion ja kuntien taloudelliset haasteet. 
  
Tahdon kannustaa teitä jaksamaan, sillä tie ja kuopat tasoittuvat matkan varrella. Maan hallitus on tehnyt rajusti töitä sen eteen, että yritykset voisivat luoda tähän maahan lisää työtä ja hyvinvointia. Talouskasvun jatkuessa tulee taas aikoja, jolloin on varaa jakaa enemmän. 
 
Nyt tärkeää on pystyä vastaamaan niihin tärkeimpiin haasteisiin, ettei kukaan tipahda kyytistä, ei oppilaista eikä opettajista. Te tiedätte työn tavoitteen ja merkityksen.
Täällä Leppälän kylällä on hyvin ymmärretty alusta lähtien se mikä on tärkeintä. Pelkkä koulu yksikkönä ei luo sivistyksen kaarta tai tee menestystä. Tärkeä osa työtä on vahva yhteisöllisyys ja sen määrätietoinen ylläpitäminen. 
 
Haluan toivottaa vielä kerran mitä parhainta juhlaa tänne Kuortaneen Leppälänkylälle. Paljon Onnea 110 –vuotias Leppälän koulu.   

Kommentit (0)

    « Takaisin