18.5.2018  //  Yleiset, Puolustus, Koko Suomi

Naisten tulee päästä asepalvelukseen jatkossakin

Iltalehden blogi 18.5.2018


Jyrki Kataisen hallitus päätti vuonna 2011 leikata puolustusvoimien toiminnasta enemmän kuin miltään muulta valtion hallinnonalta. Puolustusministeriö toteutti ainoana hallinnonalana kaikki sille määritellyt säästöt. Lopputuloksena oli useita lakkautettuja varuskuntia, henkilöstövähennyksiä ja olemattomia kertausharjoitusmääriä. Suomen puolustus ajettiin vereslihalle.
 
Vain hetki myöhemmin tilanne Ukrainassa ja Suomenkin lähialueilla alkoi kiristyä. Turvallisuudesta tuli keskeinen puheenaihe ja parlamentaarisen työryhmän johdolla Eduskunta alkoi linjata keinoja puolustusmäärärahojen nostamiseksi.
 
Tällä vaalikaudella puolustukseen on satsattu. Henkilöstömäärä on pysynyt vakaana ja reserviläisiä on kertausharjoitettu. Sodanajanjoukkojen määrää on nostettu. Erityisesti valmiuteen on panostettu. Puolustusvoimat ovat muuttaneet ajattelutapaansa entistä enemmän koulutusorganisaatiosta valmiusorganisaatioksi, joka on tarkoittanut noin 50 miljoonan euron vuosittaista panostamista. Myös materiaaliin on satsattu niin maa- meri- kuin ilmavoimissa.
 
Mutta onko vanhoista virheistä opittu?  Valtioneuvoston selonteko julkisentalouden suunnitelmasta vuosille 2019 – 2022 julkistettiin kehysriihen yhteydessä. Siinä määriteltiin myös säästösuunnitelmia vuosille 2020 – 2029. Jos määritellyt tavoitteet toteutuvat, olisi tuottavuussäästöt vuonna 2020 noin 4,8 miljoonaa euroa. Summa kasvaisi vuosittain ja vuonna 2029 se olisi jo 48 miljoonaa euroa. Yhteensä säästövaikutus olisi noin 180 miljoonaa euroa.
 
Viime vuodet näyttäneet, kuinka maailma on muuttunut levottomammaksi. Näköpiirissä ei myöskään ole, että turvallisuustilanne muuttuisi nopeasti paremmaksi. Valmiuteen tarvitaan jatkossakin vähintään yhtä paljon rahaa. Säästöt vuonna 2029 olisivatkin käytännössä sama summa, joka valmiuteen on nyt kohdennettu.
 
Turvallisuus- ja puolustuspolitiikka tarvitsee pitkäjänteisyyttä. Tällä vaalikaudella tehty puolustuspoliittinen selonteko ja puolustusvaliokunnan siihen antama mietintö antavat vahvat suuntaviivat sille, kuinka Suomen puolustusta pitää kehittää 8 – 12 vuoden aikajänteellä.
 
Uskon, että Puolustusministerin tämän päiväinen esitys naisten asepalveluksen jäädyttämisestä olikin vahva herätys siitä konkretiasta, mihin säästöt alkaisivat jälleen johtaa.
 
Toimivat ja uskottavat puolustusvoimat ovat vakuutus, jonka me tarvitsemme säällä kuin säällä. Sen vuoksi määrärahakysymykset on tarkasteltava uudelleen viimeistään ensi kevään hallitusneuvotteluissa.
 
Tasa-arvoisessa Suomessa naisten tulee päästä edelleenkin halutessaan asepalvelukseen.

Kommentit (0)

    « Takaisin