6.6.2018  //  Vaaliteemat, Yleiset, Etelä-Pohjanmaa, Koko Suomi

Puhe Jalasjärven Palveluportin 30v juhlassa 4.6.2018


Hyvä juhlaväki
 

Minulla on ilo tuoda omasta sekä sosiaali- ja terveysministeri Annika Saarikon puolesta tervehdys näihin Jalasjärven palveluportin 30-vuotisjuhliin. Sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistuksen ratkaisun hetket ovat käsillä ja koko ministeriryhmälle on erityistä tarvetta nyt pääkallonpaikalla. Puheessani voitte kuitenkin kuulla myös Annikan sanat, sillä kirjoitimme tämän tervehdyksen yhdessä.
 
Kuten te täällä hyvin tiedätte, tarvitaan iäkkäiden ihmisten palveluissa tulevaisuudessa enenevässä määrin palveluiden suuntaamista laitoshoidosta kohti erilaisia avopalveluita. Teidän Palveluporttinne, joka on kaikille avoin paikka kokoontumiseen, ruokailuun ja erilaisiin harrastuksiin, on ollut aikaansa edellä toteuttamassa juuri sellaista toimintaa. 
 
Eläkkeelle jäämisen jälkeen suomalaisella on edessään yleensä useamman kymmenen vuoden tulevaisuus. Ei siis ole yhdentekevää, millaiseksi tämä elämän viimeinen kolmannes muodostuu. Iäkkäillä ihmisillä pitää olla mahdollisuus elää omanlaistansa hyvää elämää omissa yhteisöissään. 
 
Eläkkeelle jäämisen ja "varsinaisen vanhuuden" väliin on syntynyt ajanjakso, jota kutsutaan kolmanneksi iäksi. Tai tutummin senioreiksi ja se onkin kuvaava nimitys, johtaahan se ajatukset ei niinkään korkeaa ikään vaan pitkään kokemukseen, senioriteettiin. Vanhuus ei ala sinä päivänä, jolloin työelämä päättyy. Monet toiminnat ja aktiviteetit jatkuvat vielä vuosia tai jopa vuosikymmeniä. Myös uusia aktiviteetteja syntyy. 
Kulutusmahdollisuudet, yksilölliset valinnat ja näkökulmat korostuvat, kun puhutaan seniorin elämätavasta. Elämässä tärkeitä asioita saattavat olla vapaa-aika ja harrastukset esimerkiksi juuri tällaisessa palveluportin kaltaisessa paikassa. 
 
Aikaa ja energiaa riittää enemmän myös lapsille ja lastenlapsille sekä mahdollisesti myös omille vanhemmille. Myös ystävät ja sosiaaliset verkostot ovat tärkeitä ja mikä olisi sopivampi ympäristö pitää niitä yllä kuin tällainen kaikkien yhteinen paikka.
 
Ihmiset omat mielenkiinnon kohteet, aktiivisuus, joustavuus ja vireys määrittelevät yhä enemmän ikäämme varsinaisten vuosien sijaan. Nykyään ajatellaankin, että ihminen voi omilla elämäntavoillaan vaikuttaa vanhenemisen laatuun. Ikääntyvillä ihmisillä on halu ja mahdollisuudet uudelleen määritellä oma paikkansa yhteiskunnassa vielä eläkeiässäkin. Viimepäivinäkin on esimerkiksi puhuttu useasta, harrastuksenomaisesti valkolakin lukeneesta ikäihmisestä. 
 
Yleisenä päämääränä Suomen ikäpolitiikassa on positiivisen ja aktiivisen ikääntymiskäsityksen toteuttaminen, jossa painotetaan resursseja ja yksilöllisiä voimavaroja sairausnäkökulman sijaan. Aktiivinen ikääntyminen liittyy kiinteästi kaiken ikäisten yhteiskuntaan, jossa jokaisen ihmisoikeudet ja itsemääräämisvapaus toteutuvat, ikääntyvien elämänlaatu sekä erityistarpeet huomioidaan ja sukupuolten välinen tasa-arvo sekä elinikäisen oppimisen periaate toteutuvat. 
 
Keskeistä on myös iäkkäiden osallisuuden turvaaminen niin, että iäkkäiden ihmisten ääni kuuluu kehittämisessä ja toiminnassa. Iäkkäiden osallisuus tarkoittaa myös omaa vastuuta omasta terveydestä ja toimintakyvyn ylläpitämisestä, ja valintoja, joilla on vaikutusta omaan ikääntymiseen. Asennemuutosta tarvitaan kaikissa ikäryhmissä, jotta ikääntyminen nähtäisiin normaalina, elämään kuuluvana vaiheena, johon voi varautua monella tavalla. 
 
Mitä paremmat edellytykset luomme jo keski-ikäisille ja nuorille eläkeikäisille aktiiviseen elämään, oman vanhuuden suunnitteluun ja terveyden ylläpitämiseen, sairauksien ennalta ehkäisyyn ja kuntoutukseen, sitä pidempään on mahdollisuus säilyä toimintakykyisenä ja omatoimisena. Mitä paremmin fyysinen ja sosiaalinen elinympäristö tukee ikäihmisten elämää ja mitä paremmin hoito ja kuntoutus vastaavat tarpeisiin, sitä pidemmälle lykkäytyy sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen tarve.
 
Sote- ja maakuntauudistuksessa vastuu kuntalaisten hyvinvointia ja terveyttä edistävän toiminnan ja niitä turvaavien olosuhteiden järjestämisestä säilyy kunnilla. Kunnat käyttävät tehtävän hoitamiseen niiden käytettävissä olevia keinoja, kuten asunto- ja kaavoituspolitiikkaa sekä liikunta, kulttuuri ja sivistyspalveluja. Hyvinvointia ja terveyttä edistävää toimintaa tullaan toteuttamaan tiiviissä yhteistyössä maakuntien sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen kanssa, jotka tuottavat asiakkaille näyttöön perustuvia toimintakykyä tukevia sekä hyvinvointia ja terveyttä edistäviä palveluja kuten esimerkiksi liikuntapalveluja sekä päihde- ja mielenterveyspalveluja. 
 
Sen vuoksi on tärkeää millä tavoin tuleviin sote-rakenteisiin rakennetaan yhteys kuntien ja kolmannen sektorin toimijoihin. Rakenteen uudistamisessa yhtenä keskeisenä kehittämistehtävänä onkin asiakas- ja palveluohjauksen rakentaminen tulevaan monituottajamalliin. Vain toimivalla asiakas- ja palveluohjauksella voidaan taata asiakkaalle sopivan palvelukokonaisuuden toteutuminen ja toisaalta maakunnalle palvelujen järjestämiseen tarvittavan tiedon kertyminen resurssien oikean kohdentamisen varmistamiseksi.
 
Hyvä yleisö
 
Pelkkä rakenteiden uudistaminen ei kuitenkaan riitä vaan tarvitaan myös palvelujen sisältöjen ja toimintakäytänteiden uudistamista. Yhtenä keskeisenä tavoitteena on vahvistaa perustason lähipalveluja ja turvata nopea hoitoon pääsy, mikä on tärkeää monelle paljon palveluita käyttävälle.
 
Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus tulee tarjoamaan mahdollisuuksia ikäihmisten asiakaslähtöisten palvelujen toteuttamiseen. Tavoitteena on, että palvelussa yhdistetään asiakkaan tarpeiden mukaisesti ja joustavasti erilaisia sosiaali- ja terveyspalvelujen keinoja sekä osaamista. Palvelu- ja hoitoketjuja johdetaan kokonaisuutena ja asiakastieto siirtyy sujuvasti toimijoiden välillä. Asiakaskeskeisessä järjestelmässä asiakkailla on mahdollisuus saada oikeita, tarpeisiin vaikuttavia palveluita oikea-aikaisesti ja sujuvana kokonaisuutena.
 
Osana uudistusta säädetään valinnanvapauslainsäädäntö, joka tuo käyttäjälle halutessaan mahdollisuuden valita itse palveluiden julkinen, yksityinen tai kolmannen sektorin tuottaja. 
 
Niille iäkkäille, jotka eivät syystä tai toisesta voi itsenäisesti tehdä valintoja, tarjotaan asiakas- ja palveluohjauksen avulla tukea valintojen tekemiseen, jotta kaikki saavat varmasti tarvitsemansa palvelut. Yksilön valinnanmahdollisuuksia tuetaan palveluiden yhtenäisillä laatukriteereillä ja valintaa tukevalla julkisella tiedolla.
  
Suurin osa iäkkäistä asuu ja haluaakin asua omassa kodissaan, jonka he ovat valinneet vanhuutensa ajan asunnoksi, kuten esimerkiksi juuri asunto senioritalossa. Tälläkin hetkellä yli 90 prosenttia yli 75-vuotiaista asuu kotona. 
 
Olemme korostaneet iäkkään ihmisen oikeutta kotiin toimivassa ja turvallisessa asuinympäristössä ja hyvään arkeen silloinkin, kun hänen toimintakykynsä ja terveydentilansa edellyttävät enenevässä määrin tukea ja palveluja. Sekä iäkkäiden että heidän omaistensa on voitava luottaa siihen, että apua ja tukea on saatavilla, kun sitä tarvitaan. 
 
Kotiin saatavien palveluiden määrän on lisäännyttävä ja niiden sisällön kehityttävä. Kotihoito onkin yksi keskeisistä iäkkäiden palvelujen kehittämiskohteista. Olemme todenneet, että kotihoitoa tulee olla tarvittaessa saatavilla kaikkina vuorokauden aikoina. Pitää olla myös sovittuna, miten toimitaan äkillisissä ja kiireellisissä tilanteissa. Kaiken toiminnan tulee lisäksi olla kuntouttavaa ja tukea asiakkaan omien voimavarojen säilymistä. 
 
Tavoitteena on, että palvelujärjestelmä pystyy tarjoamaan monipuolisesti erilaisia asumismuotoja ja niihin liittyviä palveluita asiakkaiden tarpeen mukaan. Parhaillaan on menossa kokeiluja, joissa kehitetään ja otetaan käyttöön kotihoidon uusia toimintamalleja, vaihtoehtoisia asumisen malleja ja omaishoidon jo hyväksi havaittuja käytänteitä eri asiakasryhmille, kuten yhteisöllistä asumista, josta hyvänä esimerkkinä ovat Jyväskylän hyvin suositut yhteisölliset iäkkäiden asumisoikeusasunnot.
 
Myös teknologisilla ratkaisuilla voidaan helpottaa niin asiakkaiden itsensä kuin omaisten ja ammattilaistenkin toimintaa. Onnistuessaan ne tuovat esimerkiksi sähköisen asioinnin mahdollisuuksia eri palveluntuottajien kanssa asuinpaikasta riippumatta, uusia omahoidon ja seurannan välineitä, kotona asumista helpottavia ratkaisuja, välineitä sosiaalisten suhteiden hoitamiseen sekä sujuvamman työskentelyn sekä etätuen optioita. Kannattaa siis avoimin mielin lähteä hyödyntämään myös näitä mahdollisuuksia.  
 
Hyvät juhlavieraat
 
Kun rakensimme hallitusohjelmaa nykyiselle hallitukselle, määrittelimme tavoitteeksi Suomen, joka on monen sukupolven maa, jossa jokaisesta pidetään huolta ja autetaan ajoissa. Se ei kuitenkaan ole pelkästään poliittisten päättäjien asia, vaan kaikkien toimijoiden, teidän ja meidän, tehtävä on omilla toimillaan huolehtia siitä, että yhteisöissä kaikkien sen jäsenten on turvallista asua ja elää.
 

Toivotan oikein antoisaa ja mukavaa juhlaa teille kaikille!





Kommentit (0)

    « Takaisin