Suomessa on noin 1,2 miljoonaa hehtaaria metsää kuolinpesien omistuksessa ja merkittävä osa näistä tiloista on käytännössä passivoitunut päätöksenteon lukkiutumisen vuoksi. Tämä on paitsi taloudellisesti, myös ekologisesti ja sosiaalisesti ongelmallista.
Keskustan kansanedustajat Hilkka Kemppi, Hanna Räsänen ja Mikko Savola jättivät aiheesta kirjallisen kysymyksen 6.5.
- Orpon hallitusohjelmasta löytyy kirjaus kuolinpesiä koskevan lainsäädännön tarkastelusta, mutta mitään konkreettista emme ole vielä asiasta kuulleet. Nämä metsät menevät heitteille, kun kuolinpesien päätöksenteossa vaaditaan kaikkien osakkaiden yksimielisyys ja yhdenkin osakkaan passiivisuus tai erimielisyys pysäyttää metsänhoidon täysin, kertoo Kemppi.
Kansanedustajat kysyvät hallitukselta, aikooko se edetä hallitusohjelmakirjauksensa kanssa.
- Kuolinpesien metsät johtavat tulojen menetykseen, luonnonhoitotoimien viivästymiseen, metsätuhojen riskin kasvamiseen ja omaisuuden arvon heikkenemiseen. Tällaisessahan ei ole mitään järkeä, emmekä ymmärrä miksi hallitus ei etene asian kanssa, kun se on kuitenkin mainittu hallitusohjelmassa, ihmettelee Räsänen.
Kansanedustajat kääntävät ratkaisuja etsiessä katseensa länsinaapuriin.
- Suomen perintökaaressa ei ole asetettu määräaikoja perinnönjaolle, kun taas Ruotsissa lainsäädäntö velvoittaa ajoissa ratkaisemaan metsän omistusjärjestelyt, mikä ehkäisee metsätalouden passivoitumista kuolinpesissä ja vähentää hallinnollisia vaikeuksia, avaa Savola.
- Lisäksi mahdollisuus tehdä enemmistöpäätöksiä kuolinpesissä voisi vähentää passivoitumista. Tätä pitäisi vähintäänkin selvittää, painottaa Kemppi.