Viiskunta 16.6.2022. Suomessa ja suomalaisilla menee keskimäärin hyvin. Yhä useampi kuitenkin taistelee paineistetun elämänrytmin siivittämänä oman jaksamisensa kanssa. Tarve erityisesti nuorten mielenterveyspalveluille on lisääntynyt viime vuosina voimakkaasti.
Syitä tähän on monia, muun muassa lisääntynyt yksinäisyys ja koulun kuormittavuus. Korona-pandemian aikana mielenterveyttä kuormittavat asiat lisääntyivät entisestään.
Nuorten elämän haasteisiin, olivat ne suuria tai pieniä, tulee suhtautua vakavasti. Tiedämme varsin hyvin, millaisen haasteen pienenevät ikäluokat ja heikkenevä huoltosuhde tulevaisuudessa muodostavat.
Jokaisen nuoren osaamiselle ja työkyvylle on suuri tarve.
Matalan kynnyksen keskusteluapua on oltava tarjolla siellä, missä nuoret ovat. Usein ongelmista voi päästä yli nopeastikin, kun apu on riittävän yksilöllistä ja oikea-aikaista. Parasta olisin, että apua ongelmiin saisi suoraan ja nopeasti koulujen ja oppilaitosten kautta.
Nuorten lisääntynyt tarve mielenterveyspalveluille on tunnistettu. Hallitus osoitti jo keväällä 2021 merkittäviä lisäpanostuksia lasten ja nuorten koronaongelmien hoitoon.
Koulukuraattoreille ja -psykologeille on säädetty sitova henkilöstömitoitus. Korona-ajan oppimis- ja hyvinvointivajeen korjaamiseen on varattu lisämääräraha myös tämän kevään toisessa lisätalousarviossa. Ongelmat muodostuvat kuitenkin työvoiman saatavuudessa.
Työtä palveluiden parantamiseksi on edelleen jatkettava, sillä ongelmat koskettavat enenevissä määrin jokaista ikäryhmää ja koko Suomea.
Paremmasta mielenterveydestä onkin tehtävä uusi, yhteinen kansallinen suurhanke. Lainsäädäntöuudistusten ja rahoituksen lisäksi tarvitaan myös uusia tapoja palveluiden tuottamiseen.
Mikko Savola, ähtäriläinen kansanedustaja