Kyläteiden kunnianpalautus

Viiskunta 20.10.2022
 
Kylätiet kertovat karua totuutta Suomen perustienpidon tilasta. Suomen kylät ry avasikin osuvan kilpailun, missä voi lokakuun aikana lähettää yhdistykselle kuvan Suomen surkeimmasta kylätiestä.
 
Tiemäärärahat ovat jokavuotinen päänvaiva. Juurisyy on siinä, että tarve on suurempi kuin teihin käytettävä euromäärä. Keskustan vaatimana on tälläkin kaudella lisätty perustienpitoon 300 miljoonaa euroa, mutta silti maanteiden, rautateiden ja vesiväylien korjausvelka oli vuonna 2021 yhteensä 2,9 miljardia euroa.
 
Liikenteestä kerätään kaiken kaikkiaan noin kahdeksan miljardin euron veropotti, josta käytetään infrahankkeisiin vajaat kaksi miljardia euroa. Valtakunnan tasolla tarvitaan ymmärrystä ja muutosta, suomeksi sanottuna kyläteiden kunnianpalautus.
 
Tunnin juna Helsingistä Turkuun ja lisäraide Tampereelta pääkaupunkiin ovat varmasti tärkeitä investointikohteita, mutta massiivisten miljardihankkeiden hintana ei voi olla perustieverkon pysyvä rapistuminen.
 
Hallituksen budjettiesityksen lisäksi eduskunnassa jätettiin kuun vaihteessa taas iso nippu talousarvioaloitteita, joissa osoitetaan erilaisille kohteille, eri puolelle Suomea noin 50 miljoonaa euroa.
 
Alavuden Kätkänjoentien loppuosan päällystäminen on esimerkki tiehankkeesta, joka pitkällisen ajamisen jälkeen saatiin rahoitettua eduskunnan jakovarasta. Tänä vuonna aloitteita on jätetty esimerkiksi Töysän Niemenkyläntiestä, Alavuden Sulkavankyläntiestä, Kuortaneen Leppäläntiestä ja Ähtärin Inhantehtaantiestä.
 
Jokainen kansanedustaja, kuntapäättäjä ja kyläläinen, joka tuo kotiseudulta viestiä päätöksentekoon, tajuaa tilanteen vakavuuden, mutta ministeriön virkamiesvinkkelistä katsottuna kyläteiden merkitystä tuntuu olevan vaikea nähdä.
 
Yhteistyö, yhtenäinen viesti ja kärsivällisyys ovat lopulta avaimet omien hankkeiden etenemiselle.