Lakeuden portti 1.2.2023
Puolustuspoliittisen keskustelun kuuma puheenaihe viime aikoina on ollut Suomen liittyminen Natoon. Omankin puolustusministeritaipaleeni alkumatkalla aikaa on toki mennyt tämän kysymyksen parissa.
Samalla on hyvä muistaa, että vahva kansallinen puolustuksemme rakentuu myös jatkossa tuttujen perusasioiden varaan: yleiseen asevelvollisuuteen ja laajaan reserviin. Koko maata puolustetaan ja korkeasta maanpuolustustahdosta huolehditaan.
Asevelvollisuus elää ajassa. Edesmenneen edustajakollega Ilkka Kanervan johtama parlamentaarinen työryhmä teki ison työn ja selvitti perusteellisesti, miten tätä maanpuolustuksemme kivijalkaa voitaisiin tulevaisuudessa vahvistaa.
Komitea suositteli koko ikäluokalle yhteisiä kutsuntoja. Näin koko ikäluokka, eli myös naiset pääsisivät tutustumaan vapaaehtoiseen asepalvelukseen. Samalla voitaisiin vahvistaa nuorten maanpuolustussuhdetta ja maanpuolustustahtoa, edistää nuorten hyvinvointia ja vähentää syrjäytymisriskiä.
Nuorten hyvinvointiin liittyvät haasteet ovat koko yhteiskunnan ongelma. Pahoinvointi heijastuu myös maanpuolustukseen. Kutsuntaprosessiin liittyy tärkeänä osana terveystarkastus ja palveluskelpoisuuden arviointi. Puolustusvoimien terveystarkastusohjeen päivittämällä pyritään vähentämään terveydellisistä syistä kutsunnoissa putoavien määrää.
Nykyaikainen taistelukenttä tarvitsee monenlaisia osaajia. Jokaisen alokkaan ei tarvitse loistaa Cooperin testissä tai leuanvetotangolla ja erilaisia tehtäviä on puolustusvoimissakin satoja.
Taistelijoita tietysti tarvitaan edelleen, mikä vaatii hyvää kuntoa, eli nuorten liikuntatottumuksien eteen on edelleen tehtävä töitä.
Asevelvollisuus on sekin pitkän matkan juoksu. Suurin osa asevelvollisuudesta vietetään reservissä, minkä vuoksi aktiivisesta reserviläisyydestä tulee pitää huolta.
Kertausharjoituksissa nähtiin vielä muutama vuosi sitten noin 19 000 henkilöä. Tähän tehtiin viime vuonna merkittävä korotus, jolloin koulutettiin jo noin 29 000 reserviläistä kertausharjoituksissa. Lisäksi koulutettiin lähes 8500 reserviläistä Puolustusvoimien vapaaehtoisissa harjoituksissa. Virallisia lukuja täydentää maanpuolustusjärjestöjen tekemä työ. Reserviläisten kenttäkelpoisuuden ylläpitäminen on siinä keskeisintä ydintä.
Kertausharjoitukset onkin syytä pitää korkealla tasolla myös tulevina vuosina. Yleinen asevelvollisuus ja koulutettu reservi luovat vahvalle pohjan kansalliselle puolustuksellemme.