5.7.2023  //  Vaaliteemat, Yleiset, Yrittäjyys, Maatalous, Kansainvälisyys, Ähtäri, Seutukunta, Etelä-Pohjanmaa, Puolustus, Koko Suomi

Hallitusohjelman lupaukset ja selvitykset

Hallitusohjelman lupaukset ja selvitykset

 
Torstai-Lehti 5.7.2023
 
Maa on saanut uuden hallituksen yli seitsemän viikon neuvottelujen jälkeen. Petteri Orpon hallitusohjelma ruodittiin läpi eduskunnan viimeisinä päivinä ennen kesätauon alkua.
 
Olemme keskustassa luvanneet tukea hallitusta sellaisissa esityksissä, joissa jaamme yhteisen näkemyksen. Monessa asiassa tulemme taatusti myös osoittamaan hallituksen esityksien epäkohdat ja ja tarjoamaan hallitukselle asioihin keskustalaista vaihtoehtoa.
 
Talouden osalta niin pitkällä aikavälillä syntyneet, kuin edellisvuosien kriisien aiheuttamat velka- ja alijäämäongelmat on ratkaistava. Suomea tulee uudistaa ja turvata hyvinvointiyhteiskunnan tulevaisuus. Hallituksella on tässä oikea päämäärä. Kokonaan toinen asia sitten on millä keinoilla talous laitetaan kuntoon.
 
Suuret veronkevennykset hyvätuloisille eivät olisi olleet keskustan listan kärjessä. Eikä myöskään ihmisten arjen palveluista – lähipalveluista - ja jo valmiiksi tiukoilla olevilta suomalaisilta leikkaaminen. Köyhän asia on muistettava jatkossakin.
 
Odotukset olivat korkealla, kun vaalikentillä annettiin isot lupaukset bensan hinnan laskusta, energiaturpeen käytön lisäämisestä ja turpeen muuttamisesta uusiutuvaksi, sekä monesta muusta. Yllätyksekseni näihin asioihin ei hallitusohjelmasta löydykään kirjauksia. Taloustilanne oli kuitenkin täysin tiedossa jo lupauksia annettaessa.
 
Monilta osin hallitusohjelma on kirjoitettu kauniisti, jossa edelleen luvataan ja selvitetään asioita. Asioiden todellinen laita käy ilmi hallitusohjelman liitteistä löytyvistä numeroista, joka osoittaa karun totuuden siitä, että rahat eivät riitä lupausten pitämiseen.
 
Mitä vaan voi esittää, mutta asia on aivan eri ellei kirjauksiin löydykään rahaa toteutusvaiheessa. Toisin sanoen Säätytalon kabineteissa kokoomus vei ja perussuomalaiset keskittyivät maahanmuuton torjuntaan.
 
Ministerisalkkujen osalta Helsinki-Turku-Tampere kehityskolmion ulkopuolinen alue jäi käytännössä nuolemaan näppejään. Valta on nyt tukevasti etelässä. Eduskuntavaalien ääni kokoomukselle ja perussuomalaisille varmisti jo ennestään vahvojen alueiden pärjäämisen myös jatkossa.
 
Yksituumaisuus ulko- ja turvallisuuspolitiikassa on ollut Suomelle voimavara. On hyvä, että myös Orpon hallitus tavoittelee näissä asioissa hallitus-oppositiorajan ylittävää yhteistä näkemystä. Keskustassa olemme tässä valmiita yhteistyöhön.
 
Työni jatkuu näiden ulko- ja turvallisuuspolitiikan parissa. Minut valittiin eduskunnan puolustusvaliokunnan varapuheenjohtajaksi. Jatkan työtä myös Naton parlamentaarisessa valtuuskunnassa. Lisäksi tulin valituksi Veikkaus Oy:n hallintoneuvostoon sekä poliisiasiain neuvottelukuntaan.
 
Hallitus sai lopulta juhannuksen jälkeen eduskunnan luottamuksen ja siirtyi kesän viettoon. Nähdään siis kesätapahtumissa eripuolilla kotiseutua.

Kommentit (1)

  • Rauno Taskinen, KD, Kuopio 6.7.2023 klo 09.57
    Kirjoitat Mikko asiallisesti.
    Totuus on kuitenkin se, että taloutemme on ison linjasaneerauksen tarpeessa. Keskustalla olleista ministeripesteistä edellisessä hallituksessa totean, että hoiditte ne hyvin.

    Edellistä hallituskautta on verrattu ja mainittu myös julkisesti sotataloudeksi, niin taisi myös puheenjohtajanne Saarikko todeta, ainakin asiasta kirjoitettiin Suomen maa-lehdessä.

    Valtion velan mittarina käytetään valtiovelan suhdetta bruttokansantuotteeseen. Suomen valtiovelka oli suurimmillaan Moskovan rauhan jälkeen syyskuussa 1944, jolloin se oli 71,1 prosenttia bruttokansantuotteesta.

    Suomi määrättiin tuottamaan Neuvostoliitolle sotakorvaukset materiaalina, joita sanottiin ”hyvityksiksi”. Neuvottelemamme maksamistapa johti taloutemme toipumiseen. Joku voisi olettaa, että Suomi joutui ottamaan lainaa ulkomailta maksaakseen sotakorvaukset, mutta näin ei tehty. Yhdysvalloista ja Ruotsista saaduilla lainoilla ja raaka-aineilla tehtiin investointeja muun muassa telakkateollisuuden sekä tuotantolaitosten kehittämiseen ja modernisointiin, joilla paransimme tuottavuuttamme.

    Suomi keskittyi hyvitysten tuottamiseen omien resurssiensa ja tuotantokapasiteettinsa avulla. Hyödynsimme luonnonvarojamme, kuten metsäteollisuuden tuotteita selluloosaa ja paperia, sekä muita teollisuustuotteita hyvitysten täyttämiseksi. Suomi luovutti Neuvostoliitolle muun muassa 500 kauppa-alusta. Viimeinen ”hyvitysjunalasti” luovutettiin 18.9.1952. Suomen valtionvelka oli laskenut kahdeksassa vuodessa ollen enää vain 16 prosenttia bruttokansantuotteesta!

    Valtion 146,4 miljardin euron velka (toukokuun 2023 lopussa) on tänä päivänä rahamäärällisesti suurimmillaan, vaikka Valtiokonttori arvioi sen olevan 54,5 prosenttia bruttokansantuotteesta (VK Q1/2023).

    Ennen valuutan arvo sidottiin kultakantaan, tänä päivänä luottamukseen – kykyymme hoitaa velkaamme ja talouttamme – osana Euroopan yhteisöä. Siihen tarvitaan meitä kaikkia, eikä vain tavoiteltavaa 80 prosentin työllisyysastetta.

« Takaisin