Olli Rehnillä (reservin luutnantti) on näyttöjä ja näkemystä maanpuolustuksen avainkysymyksistä. Realistisuus ja historiantaju näkyvät hänen henkilökohtaisissa ratkaisuissaan ja ajankohtaisissa puolustuksen ja asevelvollisuuden kehittämistä koskevissa kannanotoissa.
Puolustusvoimien ylipäällikkyys on keskeinen ja näkyvä osa presidentin vastuita. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen vastuun kantaminen jää vajaaksi, ellei oteta huomioon puolustuskysymysten osaamista.
Presidentin harkintakykyä kysytään eritoten sotilaallisissa kysymyksissä.
Kannattaa huomata, että presidentti ylipäällikkönä päättää puolustuksen keskeisistä perusteista. Suomi puolustaa itseään niiden suunnitelmien pohjalta.
Presidenttiehdokkaat ovat suhtautuneet eri tavoin puolustusvoimiin ja niiden ajantasaiseen kehittämiseen kuten myös puolustusmenoihin ja asevelvollisuuden toteuttamiseen. Erot on syytä noteerata.
Tohtori Rehn on aktiivisesti pitänyt esillä maanpuolustuksen avainasioita asevelvollisuudesta, kokonaisturvallisuudesta ja huoltovarmuudesta lähtien materiaalihankintoihin ja maan asuttuna pitämiseen asti osana ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikkaa. Niissäkin asioissa Rehn on toiminut vakaasti.
Juha Korkeaoja, reservin majuri, entinen maa- ja metsätalousministeri
Eero Reijonen, reservin majuri, entinen kansanedustaja
Seppo Kääriäinen, reservin majuri, entinen puolustusministeri
Martti Pura, reservin majuri, entinen maa- ja metsätalousministeri
Tapani Tölli, reservin majuri, entinen hallinto- ja kuntaministeri
Jari Leppä, reservin majuri, entinen maa- ja metsätalousministeri
Antti Kaikkonen, reservin kapteeni, entinen puolustusministeri
Mikko Savola, reservin vääpeli, entinen puolustusministeri