Torstai-Lehti 6.3.2024
Petteri Orpon (kok.) ja Riikka Purran (ps.) hallituksen leikkurit ovat lähteneet tämän vuoden alusta tosissaan liikkeelle. Jykevissä puheissa on eduskunnassa paalutettu pakkoa, inflaatiota ja huonoja aikoja. Tilannekuva taloudesta on vakava ja se on hallituksen ja opposition yhteinen.
Harvaan asutussa Suomessa työvoima ja resurssit ovat jakaantuneet epätasaisesti. Viime vaalikaudella aluetukikarttaa päivitettiin nykytilannetta vastaavaksi ja muun muassa Kuusiokuntien ja Järviseudun alueet Etelä-Pohjanmaalta lisättiin korkeamman tukialueen piiriin.
Hallitus ja elinkeinoministeri Wille Rydman (ps.) on aikeissa perua alueemme yritysten korotetut aluetuet vain kaksi vuotta sen jälkeen, kun ne kovan työn jälkeen sinne keskustan toimesta viime vaalikaudella saatiin. Järviseudulla muutos tarkoittaisi, että Alajärven, Evijärven, Lappajärven, Soinin ja Vimpelin tukialueluokitus laskettaisiin perustasolle.
Aluetukikartan romuttaminen on hallitukselta selvä viesti. Alueemme väkiluku laskee ja vetovoiman tunnusluvut laahaavat. Nyt heikennetään sekä yritysten mahdollisuuksia investointeihin että uusien yritysten perustamista. Hallitus on sysäämässä yrityksille epävarmuuden toimintaympäristön ennustettavuudesta mikä entistä enemmän vaikuttaa investointipäätöksiin. Aluetuet eivät ole kuluerä, vaan niiden avulla tehdyt investoinnit maksavat itsensä takaisin työpaikkoina ja verotuloina.
Orpon ja Purran hallituksen toimet keskittyvät järjestelmällisesti reuna-alueiden heikentämiseen. Pohjanmaan poliisissa tehtiin jo päätös keskittää rikostutkintaa ja Maanmittauslaitoksen pienempien toimipisteiden yllä leijuu uhka keskittämisestä keskuskaupunkeihin. Se vaarantaisi alueellisen osaamisen ja paikallistuntemuksen sekä vaikuttaisi henkilöstön sijoittumiseen, heikentäen niin ikään maaseutualueiden elinvoimaa.
Suomen politiikan periaate on nykyisen hallituksen myötä muuttunut. Säästöjä nyt tehdyillä päätöksillä ei arvioiden mukaan saada. Kyse on kylmästä keskittämisestä. Arvojen muutoksesta. Täytyy ihmetellä, kuinka laput silmillä varsinkin suuria vaalilupauksia tehneet perussuomalaisten kansanedustajat ovat? Hallituksen iskut kurittavat nyt toistuvasti samoja alueita.
Hallituksen leikkurit vievät pois tärkeää EU-rahoitusta. Suomen CAP-suunnitelmaa muutetaan siten, että kansallista rahoitusosuutta vähennetään vuosina 2025—2027 yhteensä 137,5 miljoonaa euroa.
Cap-tuki koostuu pääosin valtion ja EU:n yhteisestä rahoituksesta niin, että kansalliselle rahoitusosuudelle on maksettu EU:sta vastinrahaa. EU-vastinrahojen ja rahoituksen vähentämisen kokonaisvaikutus voi kohota jopa 240 miljoonaan euroon. Jatkossa kerran luovutun rahan neuvotteleminen takaisin voi olla äärimmäisen vaikeaa.
Alueiden ja niiden yritysten tukemisessa ei ole kyse siitä miten yksi alue enää pärjää. Kaikkien toimintaympäristö muuttunut viimeisten vuosien aikana. Suomesta on tullut Naton suurin rajamaa Venäjän kanssa ja se raja on kirjaimellisesti kiinni.
Hallituksen tulisi sisäisen kurjistamisen sijaan lähteä liikkeelle siitä, että EU:lta haetaan uusia myönnytyksiä. Koko Suomen, Uuttamaata lukuun ottamatta tulisi olla korkeamman tukialueen piirissä. Orpo, Purra ja Rydman voisivat halutessaan avata keskustelut vaikka heti. Onko Suomen EU-linja hajottava vai aidosti koko maata rakentava?
Hallituksen toimista Turun tunnin juna pitää siirtää tulevaisuuteen ja jakaa siihen varatut sadat miljoonat tasaisemmin koko suomen hyväksi. Mielestäni nyt ei ole myöskään aika verohelpotuksille niille, jotka jo tienaavat parhaiten.