Ähtäriläinen kansanedustaja ja puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja Mikko Savola toivoo, että ratkaisuja niin Ukrainan kuin Gazan konflikteihin löytyisi nopeasti. Suomi on tukenut Ukrainaa 23. tukipaketin verran, lähes 2 miljardin euron arvosta. Suomi on sitoutunut yli hallitus-oppositiorajojen yksimielisesti siihen, että Ukrainaa tuetaan niin kauan, kuin on tarve.
- Ikäväksemme ennusteita sodan nopeasta loppumisesta ei ole ja siksi Ukrainan jatkuva tukeminen on tärkeää jatkossakin. Päämääränä on antaa edellytykset Ukrainalle tukea itsenäisyyttään matkalla oikeudenmukaiseen rauhaan, Savola toteaa.
- Israelin ja äärijärjestö Hamasin välisessä konfliktissa traagisinta on siviilien kärsimys Gazan kaistalla. Alueelle on saatava rauha ja sota on loppumaan, Savola toivoo.
Savola nostaa esille pohjoismaiden yhteisen merkityksen puolustusliiton pohjoisena turvallisuuden tuottajana. Pohjoismaat ovat yhdessä Naton merkittävä pohjoinen ulottuvuus niin osaamiseltaan, kalustoltaan kuin sotilaalliselta voimaltaan mitattuna.
- Laajassa puolustusliitossa on erilaisia painotuksia. Pohjoismaissa me tunnemme pohjolan alueen. Mitä tiiviimmin toimimme yhdessä, sitä paremmin pohjolaa turvaamme, Savola painottaa.
- Suomi oli hyvin varautunut ennen puolustusliiton jäsenyyttä. Nyt osana Natoa olemme turvallisuuden tuottajia, joka vahvistaa koko puolustusliittoa. Meitä arvostetaan siitä, että olemme hoitaneet - ja hoidamme oman leiviskämme hyvin.
Savola korostaa, että Suomella ei ole hätää.
- Olemme pitäneet omasta puolustuksestamme hyvää huolta aina. Puolustustamme on vahvistettu suurilla panostuksilla ja nyt olemme puolustusliitto Naton jäsen.
- Tulevat Laivue 2020 - hankkeen monitoimikorvetit turvaavat vesiämme ja F-35 monitoimihävittäjät ottavat pian Hornetien paikan taivaallamme.
- Myös vapaaehtoista maanpuolustusta on viime vuosina tuettu. Suomen puolustuksen perusta on jatkossakin oma, vahva kansallinen puolustus, Savola summaa.
Savola kehottaa hiljentymään muistamaan sodissamme ja palvelustehtävissä kaatuneiden muistoa. Suurinta uhrausta, jonka maasi puolesta voi tehdä.
- Suomen sotilaat pitivät valansa. He puolustivat ja palvelivat isänmaataan loppuun saakka antaen lopulta kaiken mitä antaa voi, ja siitä me jälkipolvet olemme ikuisesti kiitollisia, Savola päättää.
Savola puhui 19.5.2024 Jalasjärven seurakuntakeskuksessa järjestetyssä Kaatuneiden muistopäivän juhlassa. Tilaisuuden järjesti Sotaveteraanien Jalasjärven perinnetoimikunta.
Puhe kokonaisuudessaan:
Puhe kaatuneiden muistopäivässä
Jalasjärvellä 19.5.
Mikko Savola
Muutosvarauksin:
Kunnioitetut sotiemme veteraanit, lotat ja kotirintamalla palvelleet, hyvät kaatuneiden muistopäivän juhlan kuulijat, arvon jalasjärviset,
On suuri kunnia päästä pitämään juhlapuhe tässä arvokkaassa juhlassa tänä helluntaina ja kaatuneiden muistopäivänä. Kiitos kutsusta tänne Jalasjärvelle.
Arvoisat kuulijat,
Lupaan ja vakuutan kaikkivaltiaan ja kaikkitietävän Jumalan edessä, olevani Suomen valtakunnan luotettava ja uskollinen kansalainen. Tahdon palvella maatani rehellisesti sekä parhaan kykyni mukaan etsiä ja edistää sen hyötyä ja parasta.
Sotilasvalan tunnettujen alkusanojen henki lienee kaikunut monen rintamillamme palvelleen sotilaankin mielessä, sillä sen sisältö on säilynyt lähes muuttumattomana jo vuodesta 1918.
Kaatuneiden muistopäivää on vietetty Suomessa vuodesta 1940 alkaen. Muistopäivänä hiljennymme muistamaan sodissamme ja palvelustehtävissä kaatuneiden muistoa. Suurinta uhrausta, jonka maasi puolesta voi tehdä. Uhrausta jonka niin moni suomalainen joutui tekemään. Uhrausta josta niin monessa suomalaisessa perheessä on jouduttu aikojen saatossa tuskaa kokemaan.
Tämä muistopäivä on merkittävä osa viestin viemistä jälkipolville siitä, ettei sodan kauheutta ja uhrausten arvoa saa milloinkaan unohtaa.
Hyvät kuulijat,
Tänä päivänä sota on lähempänä kuin vuosikymmeniin. Venäjän raaka ja raukkamainen hyökkäyssota Ukrainaan on jatkunut jo yli kaksi vuotta. Ikäväksemme ennusteita sodan nopeasta loppumisesta ei ole ja siksi Ukrainan jatkuva tukeminen on tärkeää jatkossakin. Suomi on tukenut Ukrainaa 23. tukipaketin verran, lähes 2 miljardin euron arvosta. Olemme sitoutuneet yli hallitus-oppositiorajojen yksimielisesti siihen, että tuemme Ukrainaa niin kauan kuin on tarve. Päämääränä on antaa edellytykset Ukrainalle tukea itsenäisyyttään matkalla oikeudenmukaiseen rauhaan.
Ukrainan asia tulee lähellemme paitsi sotilaallisten tukipakettien, humanitäärisen avun kuin sotapakolaisten auttamisena. Lisäksi Ukrainassa taistelee myös suomalaisia vapaaehtoisia.
Suojelupoliisi arvio, että Suomesta on lähtenyt Ukrainaa puolustamaan muutamia kymmeniä sotilaita. He ovat taistelleet muun muassa Zaporizzjan alueella, Kiovassa ja Harkovassa. Osa heistä on tullut julkisuuteenkin tiedotusvälineiden ja sosiaalisen median kautta.
Suojelupoliisin mukaan Ukrainaan vapaaehtoisena matkustavien määrä on vähentynyt Venäjän hyökkäyksen alusta ja monet vuoden 2022 aikana Ukrainaan lähteneistä ovat jo palanneet Suomeen.
Suruksemme suomalaisilta uhreilta ei Ukrainassa ole vältytty. Tietojen mukaan kolme suomalaista vapaaehtoista on kaatunut Ukrainassa.
Ukrainan sodan lisäksi mieliämme varjostaa Israelin ja Hamasin välinen konflikti, jossa traagisinta on siviilien kärsimys Gazan kaistalla.
Suoraan sanottuna, nyt olisi tärkeää saada tappaminen loppumaan.
Arvoisat kuulijat,
Suomi liittyi viime vuonna Natoon turvallisuustilanteen merkittävän muuttumisen myötä. Voidaan siis sanoa Nato-option toimineen kuten tarkoituskin. Aikoinaan optio kirjattiin juuri sitä tilannetta varten, ettei yhteistyön rakentaminen enää takaisi rauhan jatkumista itänaapuri Venäjän kanssa.
Suomi oli hyvin varautunut ennen puolustusliiton jäsenyyttä. Nyt osana Natoa olemme turvallisuuden tuottajia, joka vahvistaa koko puolustusliittoa. Meitä arvostetaan siitä, että olemme hoitaneet - ja hoidamme oman leiviskämme hyvin.
Asemamme on myös muuttunut kun olemme myös täysivaltainen jäsen osana läntistä puolustusliittoa. Uusi kumppanuus muuttaa rooliamme merkittävästi. Olemme Naton pisin raja suhteessa Venäjään.
Ruotsin liittymisen myötä Pohjoismaat ovat nyt yhdessä Naton merkittävä pohjoinen ulottuvuus niin osaamiseltaan, kalustoltaan kuin sotilaalliselta voimaltaan mitattuna. Laajassa puolusliitossa on erilaisia painotuksia. Pohjoismaat tuntevat pohjolan alueen. Mitä tiiviimmin toimimme yhdessä, sitä paremmin pohjolaa yhdessä turvaamme.
Mikään liitto tai yhteistyö ei edelleenkään muuta geopolitiikkaa. Maantieteellinen asemamme on edelleen ja ikuisesti Venäjän naapurimaa. Vakaa ja vaikuttava ulkopolitiikka tulee olemaan Suomen vahvuus jatkossakin.
Hyvät kuulijat,
Tärkeää on muistaa, että Suomella ei ole hätää. Olemme pitäneet omasta puolustuksestamme hyvää huolta aina. Puolustustamme on vahvistettu suurilla panostuksilla Puolustusvoimillemme.
Tulevat Laivue 2020 - hankkeen monitoimikorvetit turvaavat vesiämme ja F-35 monitoimihävittäjät ottavat hornettien paikan taivaallamme. Myös vapaaehtoista maanpuolustusta on viime vuosina tuettu, mistä olen erityisen tyytyväinen.
Suomen puolustuksen perusta on jatkossakin oma, vahva kansallinen puolustuksemme. Asevelvollisuus, koulutettu reservi, koko maan puolustaminen ja korkea maanpuolustustahto ovat puolustuksemme peruskivet. Voimme olla ylpeitä siitä, että Suomen puolustus nojaa tänäkin päivänä tavallisten suomalaisten vahvaan maanpuolustustahtoon.
Hyvät Jalasjärveläiset
Saapuessani tänä aamuna tänne Jalasjärven viljavien peltojen keskelle näin ympärillä paljon tärkeää maanpuolustustyötä.
Ruokamaakuntana huoltovarmuuden ja omavaraisuusasteen turvaaminen on keskeinen osa koko maan turvallisuuden rakentamista.
Sitä työtä kuvastaa jokainen kyntöaura, äes ja kylvökone. Sitä työtä ylläpitää jokainen omalta paikaltaan niin navetassa, traktorissa kuin keittiössä.
Ajat ovat raskaat ja maahenki koetuksella. Maaseudun väellä ei ole kuitenkaan ollut tapana antaa periksi, tänäkin päivänä oman maan sato on paras palkinto tehdylle työlle. Siihen työhön minäkin tänään pikapikaa kotipellolle palaan jos sää sen sallii.
Hyvät muistopäivän juhlan viettäjät,
Sotilasvala jatkuu…
Joukkoa, johon kuulun sekä paikkaani siinä, en jätä missään tilanteessa, vaan niin kauan kuin minussa voimia on, suoritan saamani tehtävän loppuun.
Kaiken tämän minä tahdon kunniani ja omantuntoni mukaan täyttää.
Suomen sotilaat pitivät valansa. He puolustivat ja palvelivat isänmaataan loppuun saakka. Antaen lopulta kaiken mitä antaa voi ja siitä me jälkipolvet olemme ikuisesti kiitollisia.
Tahdon toivottaa jokaiselle arvokasta ja hyvää kaatuneiden muistopäivän juhlaa.