Torstai-lehti 5.6.2024
Euroopan parlamentin vaalien ennakkoäänestys on käyty. Vaalipäivä on ensi sunnuntaina 9.6. Mikäli aikaisemmat esimerkit pitävät paikkaansa on meidän suomalaisten hyvä herätä äänestämään. Viime eurovaaleissa äänesti vain noin 40 prosenttia äänioikeutetuista.
Sanotaan, että aktiivisella europarlamentin jäsenellä voi olla jopa enemmän vaikutusvaltaa oman maansa asioihin, kuin yksittäisellä ministerillä. Siksi on tärkeää, että mepeillämme on selvä näkemys ja sitkeyttä Suomen etujen valvomisesta ja ajamisesta.
Kannattaa myös muistaa, että eurovaaleissa ei ole kyse sotesta, eikä muista sisäpoliittisista kysymyksistä. EU:n tasolla päätetään suurista linjoista, kuten maa- ja metsätalouden edunvalvonnasta ja linjauksista tai siitä aikooko EU ottaa yhteisvelkaa.
Suurien kokonaisuuksien tähden voikin perustellusti ihmetellä, miksi kaikkein merkityksellisimmät vaalit kiinnostavat suomalaisten keskuudessa vähiten.
Nyt päättyvältä parlamenttikaudelta on paljon esimerkkejä siitä kuinka pienikin maa voi vaikuttaa. Suomen vastustama ennallistamisesitys saatiin toistaiseksi pöydättyä ministerikokouksessa, kun Suomi siirtyi lopulta keskustan hallitukselle antaman paineen vuoksi tyhjän äänestäjästä vastaan äänestäjäksi.
Parlamentissa esitys on kuitenkin jo ehditty hyväksyä. Europarlamentaarikoillamme on ollut keskeinen rooli sen yksityiskohtien muokkaamisessa meille suotuisammiksi. Suomen keskustalaisten edustajien, etenkin maatalousvaliokunnan varapuheenjohtajan Elsi Kataisen vaikutuksella ajettiin läpi kotiseudun kannalta elintärkeitä muutoksia, kuten maatalousmaan sulkeminen kokonaan ennallistamisvaatimusten ulkopuolelle. Niin ikään onnistuttiin poistamaan järjetön 70 vuoden takaisen vertausvuosi ja huomioimaan yksityismetsänomistajuus.
Yksittäisen mepin merkitys näkyy hyvin siinä, etteivät nämä Suomen maa- ja metsätalouden kannalta keskeiset korjaukset olleet kaikkien suomalaismeppien mieleen. Lopulta ennallistamisen puolesta ja Suomen etua vastaan äänestivätkin kokoomuksen Sirpa Pietikäinen ja Henna Virkkunen, SDP:n Eero Heinäluoma ja Miapetra Kumpula-Natri, vihreiden Alviina Alametsä, Heidi Hautala ja Ville Niinistö, vasemmistoliiton Silvia Modig sekä RKP:n Nils Torvalds.
Asetusta vastaan parlamentissa äänestivät keskustan Elsi Katainen ja Mauri Pekkarinen sekä perussuomalaisten Teuvo Hakkarainen ja Pirkko Ruohonen-Lerner. Kokoomuksen Petri Sarvamaa ei osallistunut äänestykseen.
Todennäköistä on, että ennallistamisasetus nousee uudelleen pöydälle uuden kauden alkaessa.
Meppiemme vaikutuksella myös maankäytön ja metsänhoidon päästöjä ja nieluja huomioivassa LULUCF -asetuksessa kaadettiin onnistuneesti hiilinielutavoitteeseen kaavaillut Suomelle epäoikeudenmukaiset korotukset.
Näissä eurovaaleissa on ajettava ryhdikkäämpää Eurooppaa, joka rakentaa kriisinkestävyyttä, turvallisuutta ja omavaraisuutta. Maataloustuotannon kannattavuus on turvattava ja elintarviketeollisuus on nostettava vahvemmin osaksi EU:n teollisuuspolitiikkaa.
Unionin tulee vaatia jäsenmaita noudattamaan samoja sääntöjä ja kunnioitettava jäsenmaiden omaa päätösvaltaa. Hyvä perussääntö on edelleen, että EU on hyvä ollessaan suuri suurissa asioissa ja pieni pienissä asioissa.
Niin ikään jokaisen mepin on ajettava ryhdikkäästi Suomen etua ja tuotava rehellisesti esiin Suomen vallitsevat olosuhteet ja työ mitä monilla saroilla tehdään jo muuta Eurooppaa paremmin, kuten kestävässä metsänhoidossa. Oman puolueeni ehdokkaista olen varma, että heistä jokainen on tähän sitoutunut.
Suomen mielipiteen kuulumiseksi tarvitaan jokainen ääni. Jos et jo äänestänyt on se vielä mahdollista varsinaisena vaalipäivänä ensi sunnuntaina.