20.12.2024 // Vaaliteemat, Yleiset, Yrittäjyys, Maatalous, Kansainvälisyys, Ähtäri, Seutukunta, Etelä-Pohjanmaa, Koko Suomi
Suomalaisten verotus kiristyy ensi vuonna
Ilkka-Pojalainen 20.12.2024
Eduskunnan budjettikäsittely päättyy tänään ja aamupäivän aikana suoritetaan viimeiset äänestykset. Budjettiäänestykset ei olekaan pieni urakka, sillä äänestyksiä viimeisen viikon aikana on ollut satoja.
Vuoden 2025 budjetti on edelleen vahvasti alijäämäinen. Valtion talousarvioesitys on 89,2 mrd. euroa, joka on 1,3 mrd. euroa enemmän kuin vuoden 2024 varsinaisessa talousarviossa. Esitys on 12,5 mrd. euroa alijäämäinen, mikä katetaan ottamalla lisää velkaa. Velkaantuminen ei siis loppunutkaan vaikka vaalikampanjoissa niin luvattiin.
Elinkeinoelämän valtuuskunnan EVA:n verokoneen laskelmien mukaan suomalaisten ennestään korkea verotus kiristyy jälleen vuodenvaihteessa. Laskelmista selviää muun muassa se, että keskituloinen palkansaaja maksaa ensi vuonna tuloistaan ja kulutuksestaan enemmän veroa kuin kertaakaan viimeisten kymmenen vuoden aikana.
Hallitus päätti jo kevään kehysriihessään sekä ansiotuloverojen että kulutusverojen kiristyksistä. Erityisesti eläkeläiset joutuvat maksamaan veroja aikaisempaa enemmän.
Keskustan vaihtoehdossa esitimme päinvastoin kannusteita töissä jatkaville eläkeläisille. Esitämme alimman eläkeiän saavuttaneille 20% työtuloista kokonaan verovapaaksi jatkaessaan työelämässä.
Muutos kannustaisi jäämään eläkkeelle myöhemmin ja lisäisi työllisten määrää perustuen ihmisen omaan tahtoon. Monella eläkeikäisellä on halua jatkaa työelämässä, vaikka hieman kevennetyllä työpanoksella, jolloin kevyempi verotus mahdollistaisi täysipainoisen ja eläkettä taloudellisesti paremman pärjäämisen.
EVA:n teettämän arvo- ja asennetutkimuksen mukaan joka neljäs suomalainen arvioi tekevänsä enemmän töitä, jos ansiotuloverotusta kevennettäisiin tuntuvasti. Viidesosa hakeutuisi parempipalkkaisiin töihin, ellei verotus söisi tulojen nousua.
Esitimme työttömyysturvalle enimmäismäärää ja lisätyönteon kannattavuuden parantamista.
Käytännössä helpottaisimme työtulojen progressiota siten että sairauspäivärahamaksua ja työttömyysvakuutusmaksua maksettaisiin vain 4000 euroa kuukaudessa saakka.
Mielestämme hallituksen esittämän investointiverohyvityksen raja tulee olla suuryrityksiä suosivan 50 miljoonan euron sijaan pieniä yrityksiä huomioonottavampi. Näin voitaisiin muutamien mahdollisten suurten investointien lisäksi toteuttaa laajasti pienempiä investointeja.
Investointien avulla yritykset pystyvät tarjoamaan lisää työtä, tuoden talouden kasvua.
Hallituksen toimista verotusta kiristää myös muut tekijät kuten päätös pienentää kotitalousvähennystä ja nostaa lääkkeiden sekä liikunta- ja kulttuuripalveluiden arvonlisäverokantaa 14 prosenttiin. Yleistä arvonlisäverokantaa kiristettiin 24 prosentista 25,5 prosenttiin jo syksyllä.
Keskusta ei korottaisi 10 %:n arvonlisäverokantaa, koska jo yleisen arvonlisäverokannan korotus oli ylimitoitettu toimenpide.
Myöskään emme leikkaisi kotitalousvähennystä vuoden 2024 tasosta. Leikkaus edistää harmaata taloutta ja heikentää mikro- ja pk-yritysten toimintamahdollisuuksia. Vuonna 2022 kotitalousvähennystä myönnettiin yli puolelle miljoonalle suomalaiselle.
Suomi ei nouse tämänkaltaisella Orpon hallituksen harjoittamalla veronkorotuspolitiikalla. Kuten Elinkeinoelämän valtuuskuntakin totesi: Veronkiristysten linjaa ei voi enää jatkaa. Seuraavaksi on valittava työhön ja investointeihin kannustava verokannustimien tie.
Veroistakin huolimatta ensiviikolla koittaa joulujuhla ja pian uusi vuosi.
Kiitos kaikille lukijoille sekä rauhallista joulua ja iloista uutta vuotta 2025.
Ostetaan lahjaksi vaikkapa kotimaisia kirjoja, sillä ensi vuonna nekin ovat kalliimpia.