Ryhmäpuhe kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteosta

Eduskunnan palautekeskustelu kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteosta
 
Keskustan ryhmäpuheenvuoro 11.3.2025 Mikko Savola
 
Selonteosta laaditun mietinnön jälkeen maailmanpolitiikan ja -talouden mannerlaatat ovat olleet voimakkaassa muutoksessa. 
 
Toimintaympäristöä on nopeasti muuttanut Yhdysvaltojen Venäjän kanssa käynnistämä neuvottelu Ukrainan tulevaisuudesta, Yhdysvaltojen erkaantuminen monenkeskisestä sääntöpohjaisesta järjestelmästä sekä Trumpin tullit. Tai maasta riippuen vähintään niillä uhkailu.
 
Kaikki vaikuttaa kaikkeen. Kauppa- ja kehityspolitiikka on myös turvallisuuspolitiikkaa.
 
Euroopan nojatessa valtioiden itsemääräämisoikeuden, alueellisen koskemattomuuden, kansainvälisen oikeuden ja vapaakaupan varaan, Trumpin hallintoa ohjaa suurvallan taloudellinen valtapolitiikka. Keskustelun kohteena ovat tähän mennessä olleet niin Ukrainan mineraalit, Grönlanti, Gazan tulevaisuus, Panaman kanava kuin tuontitullien asettaminen liittolaismaille. 
 
Pienten valtioiden kannalta voimakkaimpien valta ja suurvaltojen etupiiriajattelu on vaarallista. 
 
Trumpin hallinnon toimilla on myös suora yhteys maailman kauppa- ja kehityspolitiikkaan.
 
Yhdysvaltojen asettamat tuontitullit heikentävät maailmantaloutta ja vaikuttavat globaalien toimitusketjujen toimintaan. 
 
Yhdysvaltojen väliaikainen kehitysavun keskeyttäminen ja eroaminen Maailman terveysjärjestö WHO:sta olivat kielteisiä uutisia kehityksen kannalta. Seurauksista kärsii paitsi apua tarvitsevat ihmiset, pidemmässä liemessä myös siirtolaispaineen vastaanottavat maat: erityisesti me Euroopassa. Joko suoraan tai välineellistetyn maahanmuuton kautta.
 
 
Toimiva transatlanttinen talous-, turvallisuus- ja kehityskumppanuus on tärkeässä roolissa maailman vakaan kehityksen kannalta. Euroopan unionin ja Yhdysvaltojen välinen kauppa muodostaa lähes kolmanneksen maailman tavara- ja palvelukaupasta ja työllistää miljoonia ihmisiä molemmin puolin Atlanttia. 
 
Talous, turvallisuus ja kehitys kytkeytyvät tiiviisti toisiinsa. Mikäli Euroopan unioni ja Yhdysvallat eivät kykene rakentavaan yhteistyöhön, tyhjiön täyttävät Kiina ja Venäjä.
 
Se ei ole Euroopan eikä Yhdysvaltojen etu, ei keskinäisen turvallisuuden etu eikä myöskään kehitysmaiden etu. Railoa Euroopan ja Yhdysvaltojen välillä on pyrittävä kuromaan umpeen kestäviin arvoihin luottaen. 
 
Maailmanpolitiikan jännitteet, kauppapolitiikan kiistat ja toimintaympäristön epävakaus heijastuvat suoraan Suomeen. Suomi on turvallisuuspoliittisesti etulinjan maa ja  vientivetoisena kansantaloutena vahvasti riippuvainen kansainvälisestä kaupasta.
 
Esimerkiksi kemianteollisuus, joka on Suomen toiseksi suurin vientiala, on arvioinut, että Trumpin tullit leikkaisivat viennistä Yhdysvaltoihin yli 300 miljoonaa euroa vuositasolla. 
 
Suomen on aktiivisesti ja ennakkoluulottomasti avattava maamme vientiteollisuudelle mahdollisuuksia uusilla kasvavilla markkinoilla.   
 
Keskusta esittää, että Suomen vientimahdollisuuksiin ja uhkakuviin liittyen ulkomaankauppa- ja kehitysministeri toisi eduskuntaan päivitetyn katsauksen Suomen kansainvälisistä taloussuhteista muuttuneessa toimintaympäristössä.
  
 
Kehityspolitiikka on tärkeä osa Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa. Kun edistämme koulutusta, ruokaturvaa, terveydenhuoltoa ja demokratiaa kehittyvissä maissa, vähennämme köyhyyttä ja epävakautta, jotka voivat johtaa konflikteihin, hallitsemattomaan muuttoliikkeeseen ja globaaleihin kriiseihin. 
 
Toimimalla ennakoivasti, rakentavasti ja omiin vahvuuksiin nojautuen, Suomi vahvistaa taloussuhteitaan ja rakentaa kestävämpää maailmaa.