Turvaa, elinvoimaa ja ruokaa

Ilkka-Pohjalainen 6.6.2025
 
Kevät maatilalla vaihtui nopeasti kansainvälisen turvallisuuden kysymyksiin. Osallistuin Naton parlamentaariseen yleiskokoukseen Yhdysvalloissa sekä Mustanmeren turvallisuusfoorumiin Odessassa, Ukrainassa. Keskusteluissa painottuivat yhteinen puolustus, varautuminen ja rauhanehdot.
 
Palattuani Suomeen turvallisuusteemat jatkuivat eduskunnassa. Puolustusselonteon mietintö valmistui. Samoin hallituksen esitys, joka tähtää jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta luopumiseen. Äänestin sopimusta vastaan jo vuonna 2011. Sittemmin Ukrainan sota on tuonut vahvat perusteet jalkaväkimiinojen palauttamiselle. Ne ovat yksi keskeinen puolustuskeino vihollisen etenemisen estämiseksi. Suomen päätös nojaa Puolustusvoimien arvioon ja se on linjassa muiden etulinjan maiden, kuten Viron, Latvian, Liettuan ja Puolan kanssa.
 
Turvallisuuden lisäksi viikolla puhutti hallituksen talouspolitiikka. Keskusta, SDP ja Liike Nyt jättivät välikysymyksen valtion velkaantumisesta. Orpon ja Purran hallitus lupasi ennen vaaleja lopettaa velkaantumisen ja luoda 100 000 uutta työpaikkaa. Nyt velkataakka jatkaa kasvuaan ja työllisyystilanne on jopa 50 000 työpaikkaa tavoitteesta jäljessä.
 
Valtiovarainministeriön riippumattoman ennusteen mukaan velkasuhde ei ole vakaantumassa, vaan kasvaa. Kansliapäällikkö Juha Majanen arvioi, että hallituksen laskelmat saattavat perustua väärinkäsitykseen.
 
Suomen talous tarvitsee kasvua ja kasvu syntyy alueiden elinvoimasta. Yritysten tukeminen ja toimivat peruspalvelut koko maassa ovat avainasemassa. Tässä hallitus ei ole onnistunut tasapuolisesti. Pohjanmaan puolella vahva hallitusedustus on tuonut tukea maakunnan hankkeille, mutta Etelä-Pohjanmaa on jäänyt selvästi vähemmälle huomiolle.
 
Erityisesti maakunnan itäosissa pettymys on ollut suuri. Yritysten investointitukien korottaminen herätti toiveita, mutta ne peruttiin vain kahdessa vuodessa. Samalla valtion palveluja on keskitetty pois alueelta: rikostutkintaa on harvennettu, maanmittauspalveluja karsittu ja nyt myös sote-palvelut ovat vaakalaudalla. Tämä kehitys vie pohjaa alueelliselta tasa-arvolta ja tulevaisuuden investoinneilta.
 
Etelä-Pohjanmaalla on kuitenkin edelleen vahva kivijalka: elinvoimainen alkutuotanto, energiaklusteri, jalostus ja teollisuus. Näiden rinnalle tarvitaan uutta kasvua.
 
Yksi mahdollisuus löytyy puolustusteollisuudesta, jossa on kysyntää erityisesti kaksikäyttötuotteille, eli ratkaisuille, jotka soveltuvat sekä siviili- että sotilaskäyttöön. EU:n uusi ohjelmakausi ohjaa rakennerahastovaroja puolustusteollisuuteen. Tämä tuo mahdollisuuksia myös suomalaisille yrityksille. Nyt olisi huolehdittava, että rahoitusta saadaan lisänä, ei vain nykyisen potin uudelleenjaolla.
 
Turvallisuus ei ole vain sotilaallista varautumista. Alueiden on kyettävä ennakoimaan ja varautumaan erilaisiin häiriöihin. Hyvin valmistautuneet alueet eivät ainoastaan selviydy paremmin, vaan voivat myös kehittyä ja kasvaa.
 
Sanotaan, että sekasorto alkaa kolmen menetetyn aterian päästä. Siksi kotimainen ruoantuotanto ja sen kannattavuus ovat kansallisen turvallisuuden ydinkysymyksiä. Monen suomalaisen ruuantuottajan arki on ollut pitkään kannattamatonta. Seuraukset näkyvät nyt myös kuluttajille. Jauhelihapula tuli monille yllätyksenä – myös maan hallitukselle.
 
Erityisesti vastuuministeri Sari Essayahilta olisi odottanut nopeaa reagointia. Sen sijaan on kuultu lähinnä hämmästelyä, ilman konkreettisia toimenpiteitä. Tämä on ristiriidassa ministerin aikaisempien lupausten kanssa. Hän totesi itse: ”Kotimaisen ruoantuotannon jatkuminen ja elintarvikehuoltovarmuus on turvattava kaikissa olosuhteissa.” Olemme tästä täysin samaa mieltä. Nyt on aika lunastaa lupaukset.