Puhe Töysä-päivän juhlassa

Puhe 11.6.2017 Töysä-päivän juhlassa
 
Hyvät Töysä-viikon ja Töysä-päivän juhlijat. 
 
Lämmin kiitos kutsustanne päästä puhumaan juhlaanne. Tämä viikko on ollut henkilökohtaisestikin kaikin puolin spesiaalia aikaa. Esikoisemme aloitti ensimmäisen kesälomaviikkonsa ja päätti viime viikolla esikoulun. Aada –tyttäremme täytti seitsemän kuukautta ja oppi ryömimään. Itselläni alkoi kesäkuun kestävä vanhempainvapaa, joka mahdollistaa enemmän aikaa kotipään askareisiin.  
 
Kun elämä vie jatkuvalla tahdilla kodin ja Helsingin sekä aika paljon ympäri maailmaakin, tuntuu hyvältä olla hetki aloillaan rakkaalla kotiseudulla, aivan tavallisten arkisten askareiden äärellä.
 
Hyvät ystävät,
 
Kotiseuturakkaus asuu meissä kaikissa. Vaikka hinku maailmalle on kuinka luja, pilkahtaa jossain iässä nuoren sydämessä kaipuu. Se syttyy tutuista ihmisistä, muistorikkaasta paikasta tai vaikkapa mauista.  Siitä ”omasta ja oikeasta” äidin valmistamien maitopernojen (tai meillä ähtärissä tutummin halakoperunoiden) tekotavasta. 
Kotiseuturakkaus saa monet myös asettumaan tai palaamaan aikanaan juurilleen. Kesäasuminen on yleistä kaupungeista maaseudun rauhaan hakeutuville. Toisille sukupolvien välisen yhteyden etsiminen, tai mielenrauhan löytäminen on tärkeintä.
 
Moni nuori miettii kotiseudulle palaamista siinä vaiheessa, kun suunnittelee oman perheen perustamista. Se turvallinen ympäristö missä on itse saanut varttua, tuntuu monta kertaa hyvältä vaihtoehdolta. Isovanhempien läheisyys ja tukiverkosto ovat korvaamattomia.
 
Voidaankin sanoa, että kotiseutu olemme me ja kotiseutu kulkee aina myös mukanamme.
 
Kaikkein suurin tekijä kotiseudulle palaamiseksi on kuitenkin työpaikan löytyminen. Vaikka itselle löytyisi työ, voi puolison koulutusta vastaavaa työtä olla vaikea löytää. Sen vuoksi meidän on yhteisuumin löydettävä edelleen lisää vetovoimatekijöitä alueellemme uusien yritysten perustamiseksi ja olemassa olevien laajentamiseksi. 
Meillä on paljon hyviä aihioita muun muassa matkailun ja metalliteollisuuden ympärillä. Terveydenhuollonkin olemme linjakkailla ratkaisuilla halunneet pitää mahdollisimman tiukasti omissa käsissämme.
 
Maantieteellisessä sijainnissammehan ei ole mitään vikaa, päinvastoin. Olemme alle tunnin matkan päässä maakuntakeskuksestamme. Naapurimaakuntienkaan maakuntakeskuksiin ei ole puoltatoista tuntia pidempään. Nämä eivät ole työmatka-aikoina mitään verrattuna pääkaupunkiseutuun – puhumattakaan vaikkapa Kiinan Pekingin ruuhkiin, missä 10 kilometrin matka tuottaa helposti 45 minuutin ajoajan. 
 
Puhumattakaan puhtaasta luonnosta ja turvallisuudesta joka on meille niin itsestään selvää, ettemme osaa sitä aina arvostaa.
Hyvät Tohnin äijät ja emännät,
 
Töysä on aina Töysä, kotiseutuidentiteettiä ei muuta rajojen siirtely eikä maailman murrokset. Töysän pysyminen Töysänä ei kuitenkaan estä sen olemasta osa Alavutta.
Kotiseutuidentiteetti ei lopulta ole kiinni rakenteista, vaikka niiden muuttaminen tekeekin aina kipeää. Kuten elämässä yleensäkin, muutoksen jälkeen on parasta katsoa eteenpäin. Näin te olette täällä myös tehneet. 
 
Kun on seurannut useita kuntaliitoksia eripuolilla maakuntaa ja Suomea. Alavuden ja Töysän välinen liitos on varmasti yksi parhaiten onnistuneista. Se vaatii aktiivisuutta kansalaisilta, vaikuttamista vaaleissa sekä kolmannen sektorin toimijoiden voimakasta toimintaa. 
 
Töysässä on voimaa.  Sitä on todennettu jo historiassa Tohnin voimamiehen taruissa.  Tohnin äijän teot ovat Töysäläisille ja koko maakunnalle selviä. Suuri ja mahtava mies jolla oli kymmenen voimat. Tohnin äijän kaltaisia naisia ja miehiä täällähän kasvaa edelleen. Uusi Tohnin Äijä julkistetaan pian. Onnittelut siitä jo etukäteen.
Töysä on lähellä omaa sydäntäni myös. Ei pelkästään sen vuoksi, että tämä paikka on naapurissa vaan sen lisäksi siksi, että meidänkin perheestämme löytyvät vahvat töysäläisjuuret. Vaimoni Kaisan äiti, eli rakas anoppini on täältä kotoisin, tuosta Ponnejärven toiselta puolelta Rankilasta, samoin kuin isäni puolen sukujuuret juontavat tänne Töysään isoäitini kautta. Töysäläistä verta virtaa siis meidänkin perheemme suonissa. Ehkäpä siitä on saanut periä myös tietynlaista periksiantamattomuutta, joka on auttanut monien haasteiden yli.
   
Hyvät Töysäläiset,
 
Töysä-Seuran työ kotiseutuyhdistyksenä -jo vuodesta 1952- on ensiarvoisen tärkeää kotiseutuidentiteetin ylläpitämiseksi. Töysä-viikon kokoaminen ja organisointi sekä Töysän museo Sepänniemessä ja Töysän kirkkohistorian pysyvä näyttely, Kihinä, ovat hyviä esimerkkejä tästä tärkeästä työstä. Arvokasta ja näkyvää työtä tekevät myös niin Talsijat kuin monet muut töysäläiset yhdistykset. 
 
Helsingin Töysäläisillä, kaiman, Mikko Paavolan vetämänä on ollut selkeä tahto ylläpitää toimintaa pääkaupunkiseudulla. Eduskunnassa olemme pitäneet jo useita kotiseutuiltoja, joissa on muisteltu kotiseutua ja sen arvoa. Tapaamisissa on myös tavattu merkittäviä Töysän ja kotiseudun kasvatteja. Helsingin Töysäläisillä on aina ollut asenne kohdillaan, kuten suoraselkäisesti sallimalla alavutelaisille mahdollisuus liittyä Helsingin Töysäläisiin. Olenpa päässyt itsekin mukaan muutamiin tapahtumiin, kuten teatteria katsomaan iloisen ja saman henkisen joukon kanssa.
 
Arvoisat juhlavieraat,
 
Kuten jo aikaisemmin mainitsin elinkeinojen tärkeydestä, matkailun merkitys on alati kasvava kotiseudullamme. Kaikki Suomessa tietävät mikä ja missä on Tuurin kyläkauppa Keskinen. Yhdessä Ähtärin Zoon ja Kuortaneen Urheiluopiston kanssa ne muodostavat keskittymän joissa on mahdollisuuksia vieläkin enemmän kuin tällä hetkellä osaamme hyödyntää. On selvää, että jokainen matkailija joka vierailee Kuusiokuntien tai jopa Etelä-Pohjanmaan alueella vierailee useimmiten myös Tuurissa. 
Seutukunnallamme on vahva yhteishenki suurien linjaratkaisujen suhteen. Se tuo vakautta ja turvaa. Tätä yhteistyötä tarvitaan tulevienkin haasteiden kohtaamiseen. Vahvistamme täällä toinen toistamme.
 
Ähtärissä Pandojen tuloon on valmistauduttu jo parin vuoden ajan. Matkailualueella Pandatalo nousee Ähtäri-Hallin viereen. Kaiken mennessä hyvin uudet asukkaat muuttavat tarhaamme loppuvuodesta.
 
Matkailu antaa paljon seutukunnallemme. Tuurin kasvu ja eläinpuiston kehittyminen pohjoismaiden johtavaksi tarhaksi tarkoittaa myös merkittäviä kansainvälisiä investointeja. Siinä työssä tarvitaan mukaan laajasti koko elinkeinokenttää; yrityksiä sidosryhmiä ja kaikkia alueemme asukkaita.
Jokin aika sitten uutisoitiin Seinäjoen ympäristön kehityskäytävästä, joka hakee Kurikka – Seinäjoki – Lapua – Kauhava akselille vetovoimaa ja investointeja. Se on hyvä asia ja kirvoittaa myös meidät kehittymään ja uudistumaan. Uskon, että vahvalla yhteishengellä ja määrätietoisella otteella meidän oma kehityskäytävämme tällä seutukunnalla tulee menestymään myös. 
 
Uskon vahvasti seutukuntamme hyvään tulevaisuuteen, seutukunnan jonka osa Töysä on ja tulee aina olemaan. 
Lämmin kiitos vielä kutsusta ja mahdollisuudesta päästä puhumaan osana Töysä-viikon ohjelmaa ja sen pääjuhlaa. 
 
Onnea jokaiselle Töysä-päivän ja Töysä -viikon juhlijalle.
 
Kiitos!