Tierahaa tarvitaan

Lakeuden portti 7.11.2019 
 
Syksyn kelirikkoaika on käsillä samaan aikaan, kun seuraavan vuoden budjettia käsitellään eduskunnassa. Niin tänäkin vuonna. Eduskunnan käytävillä vitsaillaan siltarummuista ja siitä kuinka paljon keskustalaiset esittävät tienpätkiä tänä vuonna korjattavaksi? Vastaus on selvä. Paljon.
 
Tarpeita on paljon mutta rahaa rajallisesti. Talousarvioaloitteiden tehtävänä on nostaa esille tärkeitä kohteita ja muistuttaa, minne rahaa tarvitaan. Osa hankkeista on myös saatavissa läpi perusteiden ollessa riittävän vahvat.
  
Seutukuntamme osalta nostin tänäkin vuonna muutaman tien esiin, joiden korjaus olisi tarpeen mahdollisimman nopealla aikataululla. Alavuden Kätkänjoentie ja Sulkavankyläntie ovat kaivanneet peruskorjausta pitkään. Kuortaneen Mäyryn liittymän liikenneturvallisuuden parantaminen on saatava pian käyntiin. 
 
Koko vaalipiirin edustajien yhteisinä esityksinä nostimme budjettivalmisteluun Kuortaneen ja Alajärven välisen tieosuuden perusparantamisen, sekä valtatien 18 oikaisun Myllymäen ja Multian välillä. Lisäksi nimeni löytyy aloitteesta, jolla halutaan käynnistää Haapamäen radan sähköistämisen suunnittelu.
 
Koko budjettiin verraten tiestöön suunnattavat rahamäärät ovat pieniä. Suomi laittaa perustienpitoon moninkertaisesti vähemmän rahaa kuin esimerkiksi Ruotsi. Sen vuoksi tällä vaalikaudella määrärahoja nostetaan pysyvästi.
 
Perusväylänpidon momentille tehdään ensi vuodelle 340 miljoonan korotus. Seuraaville vuosille on suunniteltu 300 miljoonan euron tasokorotus. Alueemme ELY -keskuksen osuus kokonaissummasta on vielä auki, mutta on päivän selvää, että Etelä-Pohjanmaan ja meidän seutukuntamme on saatava tästä jaosta osansa.
 
Pitkällä tähtäimellä tieverkon uudistamiseksi tarvitaan myös uusia rahoituskeinoja. Viime kaudella korjausvelkaa kurottiin kiinni yli miljardilla eurolla. Lisää olisi tarvittu, mutta kaikki rahoitukseen liittyvät uudistukset eivät ottaneet tuulta alleen. Toivon, että liikenneministeri Sanna Marinin johdolla niitä nyt löytyy. Mallien on oltava sellaisia, jotka hyödyttävät koko Suomea ja alueiden yrityselämää sekä ihmisten liikkuvuutta. Korjausvelkaa ei voi päästää enää yhtään suuremmaksi vaan sitä on kurottava ripeästi kiinni.