Lakeudenportti ja Torstai-lehti 5.12.2019
Suomi on hyvä maa elää. Turvallinen, hyvinvoiva ja vakaa. Nämä saavutukset mahdollistaa ihmisten ja yhteiskunnan yhteinen tasapaino ja luottamus.
Luottamus yhteiskuntaamme tulee toimivista peruspalveluista, riippumattomasta mediasta sekä oikeudenmukaisista ja demokraattisista päätöksistä.
Jos tämä luottamus petetään, yhteiskuntaamme syntyy särö, jonka paikkaaminen kestää oman aikansa.
Yhteiskuntamme kehittyy ja nopea tiedonvälitys mahdollistaa ja osittain pakottaakin yhteiskuntaa yhä nopeatempoisemmaksi. Jos poliitikko haluaa olla ajan hermolla, on asioihin reagoitava välittömästi. Sosiaalinen media on ottanut tässä asiassa paikkansa. Painetussa sanomalehdessä olevat uutiset ovat eilisiä. Maltti unohtuu, eikä yhden yön yli nukkumisia enää sallita.
Viimeisten vuosien aikana on ilmaantunut yhä enemmän tahoja, jotka tahtovat horjuttaa yhteiskuntamme luottamusta. Niitä voivat olla informaatiovaikuttaminen valtioiden välillä, valeuutiset, tutkitun tiedon väheksyminen tai sosiaalisen median niin sanottujen trollitilien provokaatiot.
Raflaava uutinen verkossa ärsyttää ja saa meidät reagoimaan. Hätäinen johtopäätös ei katso uutisen lähdettä tai pysähdy miettimään onko asia oikeasti näin? Liian herkullinen tarina, jossa jätetään paljon tilaa oman epäilyksen kasvamiselle, on todennäköisesti juuri sitä: keksitty tarina.
Kyse ei tietenkään ole siitä, että asiat pitäisi niellä purematta. Tiedostava ihminen puntaroi lukemansa ja kuulemansa tiedon. Usein asia kannattaa tarkistaa useammasta lähteestä.
Kehoitan jokaista, joka tunnistaa jotain näistä negatiivisen vaikuttamisen keinoista pysähtymään ja miettimään vaihtoehtoja. Mihin uutisilla pyritään ja mihin ne johtavat? Vastaus on tyly ja yksinkertainen: Yhteiskunnallisen vakautemme horjuttamiseen.
Päätöksien on pohjattava tutkittuun tietoon sosiaalisesti kestävällä tavalla. Se ei ole välttämättä mediaseksikästä tai helposti ymmärrettävää, mutta vastuullista se on. Kun media nostaa otsikoihin tavallisen tylsiä uutisia, saamme olla tyytyväisiä. Ne ovat usein yhteiskuntamme kannalta paljon raflaavia klikkiotsikoita vakaampia.