Velkaongelmista uuteen alkuun

Torstai-lehti 5.3. 
 
Elämme kulutusyhteiskunnassa, joka ylläpitää oletusta monenlaisten, ei niin välttämättömien asioiden hankkimisesta. Televisio ja sosiaalinen media näyttää enimmäkseen juhlahetkiä ja luksusta. Kukapa sitä arjen synkistelyjä jaksaisi jakaa tai katsoa.
 
Kotitalouksien liiallinen velkaantuminen on ongelma sekä yksilöille että kansantaloudelle. Kotitalouksien velkaantumisaste on noussut vuositasolla miltei yhtäjaksoisesti vuodesta 1997 alkaen. Velkaa on jo selvästi enemmän kuin on tuloja.
 
Eniten suomalaisia velkaannuttavat pitkäaikaiset, yli 25 vuoden pituiset asuntolainat. Kasvussa ovat myös kulutusluotot ja taloyhtiölainat. Ulosottovelallisiakin on entistä enemmän. Maksuhäiriömerkintöjä oli viime vuoden lopulla noin 387 000 suomalaisella.
 
Lähtökohtaisesti kukaan ei aja tahallaan itseään ylivoimaisiin taloudellisiin vaikeuksiin. Tilanteet ovat inhimillisiä. Lainaa otettaessa ei ole tehty huolellisia laskelmia tai elämä on saanut dramaattisen käänteen. Useista kulutusluotoista on kasautunut liikaa maksuja hoidettavaksi tai velkaa on jäänyt esimerkiksi yritystoiminnan loppumisen jälkeen.
 
Asiassa pitääkin aina nähdä kaksi eri puolta. Kuinka ylivelkaantumista voidaan torjua ja kuinka ylivelkaantunutta voidaan auttaa. Pilkkakirves ja häpeä eivät auta ihmistä eikä yhteiskuntaamme.
 
Hallitusohjelmassa on kirjattu laajasti ylivelkaantumiseen liittyvistä kysymyksistä. Asioita, joita keskusta piti vahvasti yllä viime toukokuussa käydyissä hallitusohjelmaneuvotteluissa.
 
Ylivelkaantuneiden auttamiseksi vahvistetaan talous- ja velkaneuvontaa sekä helpotetaan konkurssin tehneiden yrittäjien velkajärjestelyyn pääsyä. Yksi keskustalle tärkeä asia on pitkään ollut yrittäjien mahdollisuus uuteen alkuun konkurssitilanteessa.
 
Arjenhallinnan- ja taloustaitojen oppimiseen on kiinnitettävä nykyistä enemmän huomiota peruskoulussa ja toisella asteella. Kodin merkityksellä on suuri merkitys. Terve suhtautuminen rahaan ja työntekoon on asia joka tulisi opettaa lapsillemme.
 
Hallitusohjelmassa on kirjattuna positiivisen luottorekisterin perustaminen. Samassa yhteydessä lyhennetään maksuhäiriömerkintöjen kestoaikaa. Tavoitteena on korottaa ulosoton suojaosa vähintään takuueläkkeen tasolle.
 
Seuraamme kuluttajaluottojen hintasääntelyn tehokkuutta ja tarpeen mukaan kiristämme sääntelyä muun muassa pikavippien aggressiivisessa markkinoinnissa. Pikaluoton myöntäjien valvonnan keskitetään Finanssivalvontaan.
 
Kaikkein olennaisinta on kuitenkin huomata, ettei vastuuton velanotto ole edelleenkään järkevää tai kannatettavaa. Jokaiselle on mahdollistettava uusi alku, kun vanhat ongelmat on korjattu ja elämä hallinnassa.