Hyvät Soinin luonto- ja erämessujen vieraat.
On ilo tulla tänne naapuriin, Soiniin avaamaan jo perinteikkäät messut. Erämessut ovat vakiinnuttaneet paikkansa merkittävänä alueellisena tapahtumana. Ilolla olen seurannut kehitystä ja olenpa paikalla tainnut joka kerta käydäkin.
Täällä tuhansien kävijöiden messuilla pääsemme tutustumaan metsästykseen ja muuhun eränkäyntiin, luontoliikuntaan sekä paikallisiin yhdistyksiin ja yrityksiin. Uskonpa, että tarjolla on paljon luonnon herkkujakin.
Erityinen kiitos tästä on annettava Soini kunnalle ja järjestävälle joukkueelle. Suuri kiitos niin ikään kuuluu yhteistyökumppaneille ja kaikille näytteilleasettajille.
Iso tilaisuus tarvitsee tekijänsä ja siksi iso kiitos kuuluu jokaiselle teille, jotka tavalla toisella annatte työpanoksenne hienojen messujen onnistumiseksi.
Jokainen luonnosta ja metsästyksestä kiinnostunut lapsi ja nuori tulee saada tutustumaan harrastukseen, kalastamaan ja mukaan metsälle. Taustasta riippumatta.
Ei pakottaen, vaan mahdollisuus ja kokemus tarjoten.
Itse muistan kun kävimme retkillä isäni kanssa. Välillä menimme kanootilla Ähtärissä Sappiojärvillä tai Niemisjoella. Yksi mieleenpainuva reissu tehtiin tänne Soiniin Arpaisille.
Vanhempina ja kasvattajina meillä kaikilla on vastuu edistää lasten ja nuorten luontosuhteen ja luontoharrastuksen kehitystä ja luonnonvarojen kestävää käyttöä. Tässä esimerkin voima on kiistämätön.
Eräharrastus ehkäisee syrjäytymistä, parantaa maaseudun elinvoimaisuutta sekä edistää nuorten alueellista tasa-arvoa. Eräharrastuksen kautta tavoitetaan paljon sellaisia nuoria, jota muuten järjestöt eivät tavoita.
Kenttätason toiminta perustuu vapaaehtoisten seurojen toimintaan ja haluun tehdä töitä tulevaisuuden hyväksi. Siihen tarvitsemme myös yhteiskunnan rahoitusta.
Me kaikki täällä olemme todellakin luonnonläheisen elämäntavan mahdollistajia. Se on myös vastuullinen tehtävä, johon kuuluu uusien harrastajien ottaminen joukkoon.
Monet metsästysseurat ovat havahtuneet ikääntymisen tuomiin ongelmiin vasta sitten kun pienen porukan on ollut vaikea vetää ammuttua hirveä pois metsästä. Nuoria on otettava siis mukaan järjestäytyneeseen seuratoimintaan jo varhemmin. Se on sitä ylisukupolvisuutta käytännössä.
Myös yhdistyksien ja eräporukkojen vastuu harrastuksen jatkuvuudesta on suuri. Vastuuta on opetettava esimerkiksi luonnon antimien kestävästä käytöstä, elinympäristöjen hoidosta, erävalvonnasta, sekä eettisestä ja vastuullisesta metsästyksestä, kalastuksesta tai vaikkapa oikeista tavoista retkeilyreitin ja lintutornin rakentamiseen.
Metsästysharrastuksen mahdollistamiseksi jokaiselle halukkaalle suomalaiselle tarvitaan tietenkin aktiivisia seuroja eri puolilla maatamme. Lisäksi on kiinnitettävä huomiota muun muassa ampumaratojen riittävään määrään. Ratojen määrä on viime vuosikymmeninä vähentynyt huolestuttavasti.
Puolustusvaliokunnan mietinnössä todettiin vuosi sitten, että Suomessa tulisi olla vähintään 1 000 toimivaa ampumarataa. Ratoja tarvitaan välttämättä lisää reserviläistoiminnan ylläpitämiseksi, mutta myös muiden harrastajien tarpeeseen. Harrastajia maassamme riittää, sillä joka kahdeksannella suomalaisella on aselupa.
Pitkällisen työn tuloksena suden kannanhoidollinen metsästys on saatu etenemään, vaikka työtä jäi vielä kovasti myös tulevalle hallitukselle.
Laajemmassa kuvassa suurpetojen kuten karhun ja ilveksen kannanhoidollisen metsästyksen luvituksessa tehdään tarkkaa työtä, ottaen huomioon niin kyseisten lajien metsästysajat, kannan seurantojen aikataulut ja hallinnolliset aikatauluvaatimukset.
Lupavalittamisesta on kuitenkin muotoutunut väline, jota käytetään perinteikkään ja laillisen metsästyksen ja siten jopa seuratoiminnan estämiseen.
Suden metsästyksestä valituksia ovat tehtailleet lähinnä tahot, joilla ei ole mitään tosiasiallista kiinnekohtaa susialueeseen.
Hallinto-oikeudet ovat joutuneet määräämään poikkeuslupia väliaikaiseen toimeenpanokieltoon käsittelyn ajaksi ja jahdin aloittaminen on venynyt monissa tapauksissa liian pitkälle syksyyn. Jahteja on jouduttu perumaan.
On väärin, että susialueilla elävät ihmiset joutuvat kärsimään tällaisen toiminnan vuoksi.
Olennaista on muistaa, ettei suurpetojen kannanhoidollista metsästystä tai poikkeuslupiin perustuvaa jahtia tehdä huvikseen tai jonkinlaisesta tappamisen ilosta. Riistakantojen hoito on suunnitelmallista ja pitkäjänteistä työtä. Samoin on laita suurpetokantojen hoidon osalta.
Ratkaisuja riistanhoitotyössä haetaan usein eri keinoin. Suurpedot muodostavat uhan hirvikannoille, kotieläimille sekä maatiloille.
Metsästäjäliitto on vaatinut muun muassa, että suurpetojen kannanhoidollinen metsästys toteutuu vuonna 2023 muutetun metsästyslain mukaisesti ja lupien myöntämistä aikaistetaan. Nämä ovat hyviä esityksiä ja toivon, että niiden mukaan myös uusi hallitus etenee.
Näistä messuista kannattaa todellakin nyt ottaa kaikki irti, sillä tätä herkkua on tarjolla vain joka toinen vuosi.
Nyt saamme nauttia kauniista kesäpäivästä, kun kesälomat ovat juuri aluillaan.
Muistakaa myös viettää ainakin osa lomastanne luonnon helmassa retkeillen, marja- tai sienimetsässä, vapa kädessä tai metsästyskauden alkaessa passipaikalla tiiraillen.
Näillä sanoin tahdon toivottaa jokaiselle nautinnollista kesää oman luontoharrastuksen parissa.
Siis satoisaa marjakesää, elämyksellisiä kohteita, kireitä siimoja ja jahtionnea!