Tiedote ja puhe 25.1.2025
Puolustusvaliokunnan varapuheenjohtaja, ähtäriläinen kansanedustaja Mikko Savola (kesk.) kehottaa nostamaan strategisen autonomian keskiöön niin Suomessa kuin Euroopassa.
- Vaikka luotamme yhteistyöhön ja kykyymme neuvotella on omavaraisuus nostettava mahdollisimman pian riittävälle tasolle. Se on entistä tärkeämpää nyt kun suurvaltojen äänet ovat vaarassa kohota yhteisöjä korkeammalle.
Savola korostaa, että mitä enemmän maailmassa nousee suurvaltojen nokittelu, sitä tärkeämpää Euroopalla ja Suomella on oltava vakaa kyky pärjätä omillaan tarpeen vaatiessa.
- Siten myös vahvistamme neuvotteluasemaamme niin Suomena kuin Eurooppana, Savola korostaa. Mitä enemmän meillä on tuotantoa ja jalostusta sekä kestävällä pohjalla toimiva talous sitä vahvempia olemme suurvaltojen välissä.
Esimerkiksi Savola nostaa Euroopan oman teknologiateollisuuden. Suomessa vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että tutkimus- ja innovaatiotoiminnalla on keskeinen rooli talouskasvun ja kilpailukyvyn vahvistamisessa.
- Ei ole merkityksetöntä missä esimerkiksi meidän laitteitamme pyörittävät mikrosirut tehdään. Nykypäivän arki on kasvavasti teknologian tukemaa, mutta samalla teknologiateollisuus on altis maailman myrskyille ja kriiseille.
Savola puhui lauantaina 25.1.2025 Etelä-Pohjanmaan ekonomien 65-vuotisjuhlassa Seinäjoella.
Juhlapuhe Etelä-Pohjanmaan ekonomit 65 v
25.1.2025 Kalevan Navetta
Kansanedustaja Mikko Savola (muutosvarauksin)
Hyvät juhlavieraat
On ilo päästä lausumaan teille jokunen sana arvokkaan 65-vuotis juhlan kunniaksi. Pitää sanoa, että rohkea ja riskaapeli veto tuolta Jarkolta pyytää tradenomi puhumaan juhlapuhetta ekonomeille. Ja hän pyysi tähän siitä huolimatta, että olemme lisäksi vielä pikkuserkkuja.
Mutta monien kanssa teistä tapaan tänään ensimmäistä kertaa. Minulta pyydettiin puhetta, jossa kerron hieman ajankohtaisista kuulumisista niin talouden kuin myös minulle läheisen ulko- ja turvallisuuspolitiikan kulmasta.
Lisäksi toivottiin, (siis Jarkko toivoi), etten puhu liian pitkään, koitan pitää tästä kiinni.
Aivan ensiksi on ehkä syytä kertoa itsestäni muutama sana. Olen ollut kansanedustajana vuodesta 2011 saakka ja saanut toimia erityisesti ulko- ja turvallisuuspolitiikan saralla, ollen mukana niin eduskunnan puolustusvaliokunnassa, ulkoasiainvaliokunnassa kuin EU asioita käsittelevässä Suuressa valiokunnassa. Kaksi vuotta sitten oli kunnia palvella isänmaata valtioneuvoston jäsenenä.
Lisäksi olen keskittynyt kotiseudulle tärkeisiin asioihin toimialla yhdellä kaudella maa- ja metsätalousvaliokunnassa sekä kuluvalla kaudella talousvaliokunnassa.
Aloitin edustajataipaleeni oppositiosta ja kahden hallituskauden jälkeen istun jälleen opposition puolella pöytää.
Edustajatyön kautta pääsin jo heti alussa mukaan Naton parlamentaarisen yleiskokouksen Suomen valtuuskuntaan, jossa olimme mukana kumppanimaana ennen natojäsenyyttä ja nyt puolustusliiton täysjäsenenä.
Myös siellä vastuuni kasvoi viime syksynä, kun tulin valituksi Nato PA:n varapresidentiksi. Puheenjohtajistossa olen ainoa pohjoismaalainen.
Kansainvälinen työ kansanedustajana on tärkeää ja mielekästä, harmi kyllä se tarkoittaa myös paljon matkalaukkuelämää. Tänäkään keväänä ei ole kuin muutama viikko, kun passin ei tarvitse olla mukana povitaskussa.
Täällä kotiseudulla toimin muun muassa Etelä-Pohjanmaan liiton maakuntavaltuuston puheenjohtajana, sekä valtuutettuna Ähtärissä.
Arvoisat talouden ammattilaiset,
Riittävätkö rahat, onko töitä, onko palveluita lähellä tai onko arki turvallista. Nämä ovat niitä peruskysymyksiä, joiden kanssa Suomen päättäjin joudumme painimaan. Niukkuuden jakamista ja talouden tasapainottelua.
Ajat ovat vaikeat, kun puhutaan talouden ajautumisesta lamaan, työttömyyden pahenemisesta ja ennätysmääristä yrityksien konkursseja. Kaikki tämä näkyy myös teidän työssänne.
Valtion taloutta on laitettava kuntoon. Koronan, sodan ja inflaation vaikutukset ovat kasvattaneet valtion velkaantumista. Velkaantuminen on käännettävä pois nousu-uralta. Valtion tehtävä on olla yhtä paljon mahdollistaja kuin kirstunvartija.
On satsattava talouskasvuun ja onnistuttava turvaamaan palvelut. Totuus kuitenkin on, että pelkkien leikkauslistojen ollessa pöydällä tavallisen ihmisen eläminen kallistuu ja verot nousevat.
Yhteistyön linjaa on rakennettava pysyen kiinni todellisuudessa. Hallitusta ei pidä haukkua vain vastustamisen ilosta. Toisaalta purematta ei kannata niellä myöskään yhden totuuden leikkauslistoja.
Nyt on tärkeää rakentaa yhteistyötä niin alueellisesti, kuin luoda aitoa toivoa paremmasta tulevaisuudesta koko maahan.
Vastakkainasettelun sijaan on palautettava asioista sopiminen ja yhteistyö.
Hyvät suomalaiset,
Mitä paremmin kotimaan asiat ovat, sitä paremmin Suomi myös kestää kaiken ulkoapäin tulevan.
Se tarkoittaa sitä, että aidosti myös kriisiaikojen ulkopuolella ylläpidetään aitoa strategista autonomiaa. Kykyä pärjätä omin voimin, kun pakko on. Suomi on huoltovarmuuden ja varautumisen edelläkävijä, mutta se vaatii jatkuvaa yhteisymmärrystä ja tekoja vuodesta toiseen.
Vaikka luotamme yhteistyöhön ja kykyymme neuvotella on omavaraisuus nostettava mahdollisimman pian riittävälle tasolle. Se on entistä tärkeämpää nyt kun suurvaltojen äänet ovat vaarassa kohota yhteisöjä korkeammalle.
Mitä enemmän maailmassa nousee suurvaltojen nokittelu, sitä tärkeämpää on, että Euroopalla ja Suomella on vakaa kyky pärjätä tarpeen vaatiessa omillaan.
Meidän on vahvistettava neuvotteluasemaamme. Mitä enemmän meillä on tuotantoa ja jalostusta. Ja mitä kestävämmällä pohjalla taloutemme on, sitä vahvempia olemme suurvaltojen välissä.
Suomessa vallitsee laaja yhteisymmärrys siitä, että tutkimus- ja innovaatiotoiminnalla on keskeinen rooli talouskasvun ja kilpailukyvyn vahvistamisessa.
Ei ole merkityksetöntä missä esimerkiksi meidän laitteitamme pyörittävät mikrosirut tehdään. Nykypäivän arki on kasvavasti teknologian tukemana. Samalla on tiedostettava, että myös teknologiateollisuus on altis maailman myrskyille ja kriiseille.
Ystävät,
Kohta on kulunut kolme vuotta siitä, kun Venäjä aloitti vihamielisen hyökkäyssodan Ukrainaan. Tuona aikana ukrainalaiset ovat joutuneet kokemaan sanoinkuvailematonta julmuutta.
Ukraina on taistellut urhoollisesti itsenäisyydestään. Se on kyennyt puolustautumaan Venäjän laajamittaista iskua vastaan. Sota näkyy ja tuntuu kaikkialla.
Suomi on tukenut Ukrainaa merkittävästi niin sotilaallisesti kuin humanitäärisesti. Ilman Lännen tukea Ukrainan olisi ollut mahdotonta puolustautua. Lännen ongelmana on kuitenkin ollut varovaisuus ja avun hitaus.
Viime elokuussa Harkovan etulinjassa vieraillessani kuulin kiitosta Suomen avun nopeasta perille saapumisesta, mutta monen muun tahon tukipaketit ovat viipyneet matkalla pitkään.
Ukrainassa näin ja kuulin käytännössä millaista tämän päivän sodankäynti on drooneineen ja tiedustelukyvykkyyksineen.
Tässä meillä olisikin panostuksen paikka Suomessa. Modernia droonikyvykkyyttä tulee lisätä osana suomen puolustusta tulevaisuudessa. Toisaalta perinteinen jalkaväen sodankäyntitapa ei ole poistunut mihinkään. Siksi tänä keväänä tulee pöydälle linjaus, irtaannummeko jalkaväkimiinat kieltävästä Ottawan sopimuksesta.
Ukraina tarvitsee edelleen niin sotilaallista- kuin humanitääristä apua. Etelä-Pohjanmaakin on ottanut vastaan ukrainalaisia avun tarvitsijoita ja useat vapaaehtoiset ovat järjestäneet apua erilaisten keräysten muodossa.
Kaikkien intresseissä on saada aikaan Ukrainaan rauha. Rauhan on oltava oikeudenmukainen. Se tarkoittaa sitä, että rauhanehtoja ei voi sopia ukrainalaisten pään yli.
Samalla huhut presidentti Trumpin ja presidentti Putinin tapaamisen valmistelusta kiertävät jo valtoimenaan.
Mielenkiinnolla seuraamme, mitä vallanvaihto rapakon takana tuo tullessaan. Ainakin se on nyt selvää että ”America First” ”Amerikka ensin” on vahva valta-ajatus.
Maailman talousfoorumissa Davosissa presidentti Trump kertoi, että aikoo asettaa oman kauppataseensa tasapainottamisen nimissä tullimaksuja kaikille maille USA:n ulkopuolella.
Samalla hän kehotti yrityksiä siirtämään tuotantoa USA:han.
Vuonna 2022 Yhdysvaltojen osuus Suomen tavaraviennistä oli 7,8 miljardia euroa eli 9,5 prosenttia. Yhdysvallat oli Suomen kolmanneksi suurin tavaroiden vientimaa. Tuonnissa Yhdysvallat oli seitsemänneksi suurin tuontimaa 4.2 miljardin euron ja 4.5 prosentin osuudella. Vienti on pysynyt lähes ennallaan, tuonnissa on ollut jonkin verran heilahtelua.
Trumpin suhtautuminen puolustusmäärärahoihin on myös selkeä; Euroopan on kannettava suurempi vastuu omasta puolustuksestaan.
Davosissa hän toisti kehotuksensa Nato-maille maksaa 5 prosenttia bruttokansantuotteesta puolustusmenoihin.
Suomi on yltänyt hyvin nykyiseen yli 2% tavoitteeseen 6.5 miljardin puolustusbudjetillaan. Kuten puolustusselonteossakin viitataan, erityisen tärkeää on riittävien resurssien turvaaminen ja puolustusvoimien jatkuva kehittäminen. Huomattavaa on, että 5% tavoite nostaisi puolustusbudjetin noin 15 miljardiin euroon. Suomen osalta realismia lienee noin 2,5% - 3%:n taso.
Hyvät juhlivat Etelä-Pohjanmaan ekonomit,
Omien sanojen mukaan tahtonne ”on olla vaikuttamassa koko Etelä-Pohjanmaan maakunnan vahvaan kehitykseen ja erityisesti taloudellisen tietämyksen ja osaamisen kasvuun kaikilla sektoreilla.”
Se on todella tärkeä tavoite.
Tavoite on yhteinen myös meidän poliittisten edunvalvojien kanssa. Meillä Etelä-Pohjanmaan maakuntaliitossa keskiössä on korkeakoulutus, yrittäjyys, työllisyys, saavutettavuus. Vahvuutemme täällä pohjaa erityisesti elintarviketalouteen kaikissa sen muodoissa.
Tässä työssä toivon menestystä meille kaikille.
Potentiaalia meillä tässä maakunnassa on vaikka mihin.
Arvoisa juhlaväki, näillä sanoilla tahdon kiittää kutsusta ja mahdollisuudesta tulla mukaan juhlaanne ja onnitella Etelä-Pohjanmaan ekonomeja kunniakkaasta 65 ikävuodesta.
loista juhlailtaa kaikille.
Kiitos!