Tänään oli tiukka päivä heti aamusta. On päässyt keskustelemaan todenteolla junista ja maaseudun nykytilasta ja erityisesti joukkoliikenteestä.
Klo 8.00 marssimme radan varresta koostuvalla valtuuskunnalla VR:n pääkonttoriin tapaamaan kaukoliikennejohtaja Ari Vanhasta ja liikennepalvelupäällikkö Antti Jaatista.
Tapasimme päivän aikana myös liikenne- ja viestintäministeriön ylitarkastaja Kari Korpelan sekä kansliapäällikkö Harri Pursiaisen.
Viesti Haapamäen junaradalla uhattuna olevasta junaparista oli kuitenkin suhteellisen tyly. Junapari poistuu toistaiseksi 12.12. alkaen. Kaksi junaparia säilyy jatkossa. Osa liikenteestä korvataan linja-autoliikenteellä.
Syy tähän on yksikertainen: raha. Eri arvioiden mukaan junaparin lakkautus tuo 800 000 – 1 400 000€:n säästöt. Nämä rahat kohdennetaan Pohjanmaan radan perusparannukseen.
Ongelmana on valtion investointi- ja käyttömäärärahojen totaalinen sekoittaminen. Pohjanmaan radan rahat kaivettiin ministeriön sisältä ja VR:ltä. Valtiovarainministeri ei antanut lisärahoitusta. Nyt kärsijänä on mm. Haapamäen radan yksi junapari.
Suuremmat ongelmat ovat kuitenkin vielä edessäpäin. Tulevalla vaalikaudella päätetään rahoituksesta joukkoliikenteen tukemiseen tulevina vuosina. Jos meillekin esitetyt uhat määrärahojen rajusta supistamisesta pitävät paikkansa on vaarassa menettää koko radan liikenne.
Asiasta päättää kuitenkin tuleva hallitus ja eduskunta. Silloin punnitaan juuri valitut edustajat siitä, mikä on tahtotila rataverkon ylläpitämiseen ja kehittämiseen Suomessa. Toivottavasti asialla on puolustajia.
Mahdollisuuksia kuitenkin on. Tulevien sähköistyshankkeiden myötä on Haapamäen radalla mahdollista saada kevyempää kalustoa nykyisen vanhan kaluston tilalle. Se mahdollistaisi nopeammat yhteydet ja toivon mukaan myös junavuorojen lisäämisen rataosuudella.
Uhkat ovat suuret, mutta niin ovat myös mahdollisuudet. Sen vuoksi ei pidäkään jäädä tuleen makaamaan, vaan lähteä yhdessä kehittämään radan käyttöä ja monipuolisuutta.
Töitä on!
Tässä vielä loppuun laatimamme kannanotto Haapamäen radan puolesta, sekä lopussa esittämämme kehittämistoimenpiteet.
Paikalla Haapamäen rataa puolustamassa oli delegaatio johon kuuluivat Alavuden, Keuruun, Mänttä-Vilppulan ja Ähtärin kaupunkien edustajat sekä Etelä-Pohjanmaan liiton edustaja.
Lähetystön kannanotto VR:lle ja Liikenneministeriölle
Haapamäen kautta kulkeva henkilöjunaliikenne on rakenteellinen minimikokonaisuus. Tämä ei toimivuuden kannalta kestä enää ainuttakaan vähennystä. Jos jokin tai joitakin nyt liikenteessä olevia junia jäisi pois, seurausvaikutukset olisivat kielteisiä tai suorastaan tuhoisia jäljelle jääville vuoroille ja tilanne olisi nopeasti johtamassa kaiken henkilöliikenteen loppumiseen Haapamäen kautta kulkevilla radoilla. Tavarajunaliikenteen vastaava kehitys olisi myös mitä ilmeisin pääosalle kyseisiä ratoja
Tämä kielteinen kehitys olisi kaikilta osin vastoin alueellista kehitystä kolmen maakunnan osa-alueilla Keski-Suomessa, Etelä-Pohjanmaalla ja Pirkanmaalla Haapamäen kautta kulkevien ratojen vaikutuspiirissä. Junaliikenteen supistukset olisivat myös vastoin Suomen tekemiä ilmasto- ja ympäristöpoliittisia sitoumuksia.
Loppuvuodesta 2003 on käynnistynyt BSR Interreg III B -ohjelmaan kuuluva North East Cargo Link (NECL) -projekti. NECL:n tarkoituksena on edistää ja markkinoida uutta, nopeaa ja turvallista intermodaalista kuljetusratkaisua itä–länsi-suunnassa Norjan, Ruotsin ja Suomen keskiosien poikki siten, että se luo yhteyden myös Venäjän ja Britannian/Manner-Euroopan välisille kuljetuksille. NECL pyrkii luomaan säännölliset kuljetusvirrat sekä nopeuttamaan kuljetusaikoja ja siten saamaan aikaan kustannussäästöjä nykyisiin kuljetusjärjestelyihin verrattuna. Yleisenä tavoitteena on siirtää kuljetuksia maanteiltä rautateille ja meriteille. Projektissa on lisäksi tarkoitus luoda Internet-portaali palvelemaan rahtikuljetusten ja niihin liittyvän liiketoiminnan kehittymistä alueella.
Tälle projektille on myönnetty rahoitusta Keskipohjola (Mittnorden) liikennekäytävän edistämiseen erityisesti Pohjoismaisen Neuvoston toimesta. Kansainvälinen Keskipohjala liikennekäytävä alkaa Atlantilta Trondheimista jatkuen läpi Norjan ja Ruotsin Uumaja/Sundsvall-alueelle, jota yli Merenkurkun Vaasaan/Kaskiseen ja jatkuu edelleen rautatiereittinä Seinäjoelta Haapamäen kautta Jyväskylään, Pieksämäelle ja Huutokoskelta joko Savonlinnan kautta Parikkalaan tai Joensuuhun ja Niiralan Venäjän liikenteen raja-alueelle. Tavoitteena on jatkossa kansainvälinen liikenne Venäjän rautateillä aina Tyynelle valtamerelle asti. Keskipohjakäytävään kuuluu myös maantiekuljetusten tarvitsema tieverkosto vastaavalle reitille sillä poikkeuksella, että valtatie 18 on suunniteltu kulkevaksi Ähtärin ja Petäjäveden väillä Multian kautta, josta osuus Multia-Myllymäki rakentamattomana joutuu nykyiseltään kulkemaan kapeaa, mutkaista ja mäkistä kiertotietä.
Rataosuus Seinäjoki-Haapamäki-Jyväskylä on keskeinen osa Keski-Pohjola Käytävää Suomessa ja junaliikennettä Suomen leveimmällä kohdalla tulisi lisätä ja luoda yhtenäiset pikajunavuoroparit Vaasa-Haapamäki-Joensuu/Parikkala taajamajunien rinnalle.
NECL II rahoituksen avulla käynnistetään parhaillaan selvitystyötä raideliikenteen palvelujen lisäämisestä rataosuudella Seinäjoki-Haapamäki-Jyväskylä kuntien, elinkeinoelämän, yritystoiminnan, yliopistojen ja muiden oppilaitosten, matkailun ja kansalaispalautteen mukaisesti sekä henkilö- että taajamajunien liikenteen osalta. Selvitystyön tavoitteena on tiedostaa raideliikenteen mahdollisuudet ja hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti olemassa olevaa rataa Seinäjoki-Haapamäki-Jyväskylä.
Välittömänä toimena tulee varmistaa se, että Haapamäen kautta kulkevassa henkilöjunaliikenteessä ei tapahdu supistuksia 12.12.2010 alkaen. Suunnitellut taajamajunien H 450 ja H 445 supistukset vaikuttaisivat paitsi reittiosuuksillaan kielteisesti myös Ylä-Pirkanmaan ja Pirkanmaan alueilla ja kaikille radoille kaukoliikenteen käytön osalta kielteisesti. Haapamäen kautta kulkeva junaliikenne on syöttöliikenteenä merkittävä osa kaikkien pääratojemme liikennettä, johon Haapamäen kautta kulkevan junaliikenteen supistukset vaikuttaisivat kielteisesti ja lisäykset puolestaan myönteisesti.
Edelleen tulisi selvittää linja-auto ja taksi/ kutsutaksijärjestelyjen aikaansaaminen rautatieasemille niiltä paikkakunnilta jotka eivät ole radan varressa. näin voitaisiin esimerkiksi Lehtimäeltä Alajärveltä ja Soinista Ähtärin tai Alavuden asemille Multialta ja Pylkönmäeltä, Karstulasta Keuruulle päin Haapamäelle ja Virroilta Haapamäelle. Näin tavoitteena tulisi olla junakäyttömahdollisuuksien tarjoaminen myös niiden paikkakuntien asiakkaille, jotka eivät asu radanvarsipaikkakunnilla.
Konkreettisia toimia, joihin tulisi pikaisesti ryhtyä Haapamäen kautta kulkevien ratojen liikenteen elvyttämiseksi ovat erityisesti seuraavat joita tuotin esille mm. Suomenselän rautatieryhmään kokouksessa Ähtärissä.
VR:n tulee käynnistää voimakkaat markkinointitoimenpiteet myös hiljaisemmille kulkureiteille ja myöntää esimerkiksi kausialennuksia lipunhintoihin ja edistää siten matkustajamäärien kehitystä.
- Junavuoroissa tulee huomioida jatkossa työmatkaliikenteen tuomat mahdollisuudet. Jos aikataulut saadaan sopiviksi olisi pendelöinti Jyväskylän ja Seinäjoen välisistä kunnista kaupunkikeskuksiin päin suurempaa ja täten tuottavaa VR:lle. Se tuo myös mahdollisuuksia ja elinvoimaa kaupunkien ulkopuolelle mahdollistaen ihmisten asumisen suurten kaupunkikeskusten ulkopuolella.
- Kunnat sitoutuvat parantamaan VR:n palvelujen käyttöä esimerkiksi kaavoituksen keinoin: uudet asuinalueet lähelle rataa. Julkisen liikenteen käyttö lähelle ihmisiä. Lisäksi matkakeskusten kehittäminen radanvarrelle, jolloin junaliikenteen yhdistäminen muuhun julkiseen liikenteeseen ja palveluihin olisi helpompaa.
- VR:n kaluston muuttaminen kevyemmäksi: Onko järkeä ajaa tyhjillä vaunuilla hiljaisempaan aikaan? Olisiko säästöjä haettavissa tässä vaiheessa hiljaisempina päivinä vähemmällä vaunumäärällä. Jatkossa muuttamalla kalustoa esimerkiksi kevytjuniksi.
- Haapamäen radan sähköistäminen. Valtio on sitoutunut vähentämään hiilidioksidipäästöjä huomattavasti tulevina vuosikymmeninä. Se tarkoittaa ihmisten liikkuvuuden kannalta muun muassa sitä, että oman auton käyttöä vähennetään ja suositaan julkista liikennettä. Toimiva, joustava ja vähäpäästöinen joukkoliikenne on pidemmällä tähtäimellä järkevintä toteuttaa sähköllä. Sen vuoksi esitämme Haapamäen radan sähköistämistä seuraavien suurten liikennehankkeiden toteuttamisohjelmaan.
- Ihmisten tasapuolinen kohtelu tulevaisuudessa. Onko joukkoliikenne jatkossa vain suurten asutuskeskusten yksinoikeus? Onko valtio sitoutunut kohtelemaan kansalaisiaan tasapuolisesti tarjoamalla samat edellytykset asuinpaikkansa valitsemiseen ja liikkumiseen Suomessa?