Hallituksen työllisyysresepti ei toimi

Ilkka-Pohjalainen 16.1.2026
 
Suomen työllisyys- ja yritystilanne antaa tällä hetkellä vakavan varoituksen. Konkurssien määrä kasvaa, työttömyys lisääntyy ja pk-yritysten näkymät ovat heikentyneet ennätyksellisen synkiksi. Viimeisen vuoden aikana konkurssiin on haettu lähes 4 000 yritystä. Se on enemmän kuin kertaakaan sitten 1990-luvun laman. 
 
Petteri Orpon ja Riikka Purran hallitus aloitti kautensa kovilla lupauksilla työllisyyden vahvistamisesta ja sadastatuhannesta uudesta työpaikasta. Sen sijaan työttömiä on tullut jo melkein 100 000 lisää. Työttömiä työnhakijoita on jo yli 311 000. Samaan aikaan hallituksen tekemät leikkaukset ja kiristykset ovat heikentäneet ihmisten ostovoimaa ja yritysten investointihalukkuutta. Työttömyysturvan suojaosan poisto ja aikuiskoulutustuen leikkaukset ovat esimerkkejä toimista, jotka ovat pahentaneet tilannetta.
 
Avoimien työpaikkojen määrä on romahtanut ja yrittäjien luottamus tulevaan on heikentynyt. Kauniista puheista huolimatta keskeiset mittarit osoittavat väärään suuntaan. Hallituksen työllisyysresepti ei toimi.
 
Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla tilanne on toistaiseksi muuta Suomea parempi, mutta se ei ole tae tulevasta. Maakunnissa on totuttu vahvaan yrittäjyyteen, korkeaan työllisyyteen ja omavaraisuuteen. Nyt myös täällä näkyy huolestuttavia merkkejä. Konkurssihakemuksia jätettiin viimevuonna marraskuun loppuun mennessä jo lähes kaksisataa kappaletta. Rakennemuutos koettelee erityisesti Kuusiokuntia ja Suupohjaa. Työttömyys on kääntynyt nousuun. 
 
Yritysten pärjäämisen suurimpia esteitä on tällä hetkellä rahoituksen saatavuus. Pankkien kiristynyt sääntely ja vakuusvaatimukset estävät yrityskauppoja, investointeja ja sukupolvenvaihdoksia, myös silloin, kun liiketoiminta on kannattavaa. Ilman rahoitusta ei synny uusia yrityksiä eikä kasvua. Tämä iskee erityisesti maaseudulle ja maakuntiin, joissa elinvoima rakentuu pk-yritysten varaan.
 
Ratkaisuja on olemassa, mutta ne vaativat poliittista tahtoa. Yritysten investointeja on tuettava esimerkiksi parantamalla yrittäjä- ja kotitalousvähennystä sekä luomalla veromalli, joka kannustaa jättämään voittoja yrityksen kasvuun. Byrokratian purkutoimia on lisättävä toiminnan aloittamisen ja kehittämisen parantamiseksi. Lisäksi Suomi tarvitsee julkisen rahoitusratkaisun, joka mahdollistaa elinkelpoisten hankkeiden toteutumisen myös kasvukeskusten ulkopuolella.
 
Yhtä tärkeää on huolehtia alueellisesta osaamisesta. Lähellä säilyvät lukiot, ammattikoulut ja vahva alueellinen ammattikorkeakoulu turvaavat työvoiman saatavuuden ja yritysten uudistumisen. Ilman koulutusta ei ole osaajia, ilman osaajia ei ole yrityksiä. Vain tämä toimiva kokonaisuus takaa työllisyyden ja kasvun.
 
Työllisyys, elinvoimaiset yritykset ja alueellinen tasa-arvo eivät ole vain talouskysymyksiä. Ne ovat myös arjen turvallisuutta ja kokonaisturvallisuutta. Kun ihmisillä on työtä, yrityksillä tulevaisuudenuskoa ja alueilla elinvoimaa, koko Suomi on vahvempi.
 
Hyvä työllisyyskehitys ei tule itsestään. Nyt tarvitaan tekoja, jotka näkyvät ja tuntuvat myös Etelä-Pohjanmaalla ja Pohjanmaalla.