Eu:n budjetti leikkaa maaseudulta

Kolumni Ilkka 14.2.2013

Suomen ruoka-aitta, Etelä-Pohjanmaa on vahvasti sidoksissa EU:n päätöksentekoon ja sitä kautta tuleviin euroihin.
 
Viime viikon lopulla Eurooppa-neuvosto sopi Euroopan unionin rahoituskehyksistä vuosille 2014–2020.
 
EU on laajentunut useilla mailla Suomen jäseneksi liittymisen jälkeen. Jäseniksi on liittynyt Suomea merkittävästi köyhempiä maita. Suomen talous on puolestaan kehittynyt suurinta osaa jäsenvaltioita suotuisammin. Tämän vuoksi Suomesta on tullut nettomaksaja jäsenyyden alkuaikojen nettosaaja-aseman tilaan.
 
Suomen nettomaksu nousee valtionvarainministeriön mukaan noin 520 miljoonaa euroa vuodessa.
 
Pääministeri Jyrki Katainen (kok.) on pitänyt Suomen neuvottelutulosta erinomaisena. Kuitenkin sen lisäksi, että maksamme EU:lle enemmän, saamme maaseudun kehittämiseen ja maatalouteen tulevia rahoja takaisin vähemmän. Tällaista päätöstä ei voi kiitellä.
 
Alue- ja kehittämisrahoituksen kokonaistaso laski 10 prosenttia ja painopiste siirtyi entistä enemmän EU:n vähiten kehittyneille alueille, mikä aiheuttaa menetyksiä Suomelle. Kuluvalla ohjelmakaudella Suomi sai aluerahoitusta 1,7 miljardia euroa mutta tulevalla kaudella jäädään runsaaseen 1,3 miljardiin euroon.
 
Yhteisen maatalouspolitiikan rahoitus alenee tulevalla kaudella noin 13 prosenttia, suorien tukien noin 14 prosenttia ja maaseudun kehittämistukien rahoitus noin 11 prosenttia. Tästä seuraa Suomalaisille viljelijöille keskimääräisesti viiden prosentin tulonmenetys leikkausten myötä. Tuotantosuunnasta riippuen leikkaus voi pahimmillaan nousta jopa yli kahteenkymmeneen prosenttiin.
 
Tulonmenetys on järisyttävä jo valmiiksi kannattavuusongelmissa kamppailevalle maataloudelle. Ottaen huomioon jo aiemmat hallituksen leikkaukset maatalouteen ja maaseudulle on tämä neuvottelutulos erittäin synkkää kuultavaa.
 
Nyt on aika herätä koko Suomen kehittämiseen ja ruoantuotannon omavaraisuuden turvaamiseen. Hallituksen on löydettävä rahoitus tukien menetykseen Suomen kansallisesta budjetista. Myös EU:n kanssa neuvoteltaviin 141-ratkaisuun ja maatalouspolitiikan uudistamiseen on pakko saada myönteinen tulos.
 
Suomi tarvitsee jatkossakin leipänsä maasta ottavia yrittäjiä. Siihen hallituksen on nyt löydettävä kannusteet. Ei mikään ammattiryhmä kestä jatkuvaa ja ankaraa kuritusta sekä palkkapussin supistusta. Mikäli kotimaisen tuotantomme selkäranka päästetään nitkahtamaan, on kansakuntamme pitkällä tähtäimellä vakavissa ongelmissa.
 
Pääministeri Katainen kertoi eduskunnalle valtiopäivien avauskeskustelussa tiistaina kuinka Suomalainen maatalous on koko neuvotteluiden ajan ollut tärkeimpiä painopisteitä. Nyt punnitaan joko hallituksen sanat ja teot vihdoin kohtaavat.