Tiedote 26.2.2013
Julkaisuvapaa: heti
Pitääkö hallitus vuoden 2015 jälkeisten vuosien suunniteltuja kertausharjoitusmääriä riittävänä ja mikä on kertausharjoitusten todellinen määrä vuonna 2013 ja vuonna 2014?
Savola, Kääriäinen ja Reijonen kysyvät kertausharjoitusten todellisesta määrästä
Kertausharjoitukset ovat tärkeä keino pitää kiinni reservin taidoista mahdollista kriisitilannetta varten. Kertausharjoitusten leikkaukset ovatkin siksi muodostamassa erittäin suuren loven suomalaiseen puolustukseen. Keskustalaiset puolustusvaliokunnan jäsenet Mikko Savola, Seppo Kääriäinen ja Eero Reijonen perustelevat.
Puolustusministeri Carl Haglund kertoi joulukuun budjettikäsittelyssä, että sisäisin kohdennuksin kertausharjoitusmäärä tullaan saamaan 5 000:een vuonna 2013.
Puolustusvoimien sisältä kuuluu kuitenkin myös toisenlaisia viestejä. Länsi-Suomen sotilasläänin komentaja, kenraalimajuri Pertti Salminen antamassaan haastattelussa Pohjalaiselle 23.2.2013 kertoo kertausharjoitusten määrän olevan tänä vuonna vain 3600 reserviläistä.
- Puolustusministeri Haglundin ja kenraalimajuri Salmisen lukumäärissä on 1400 reserviläisen ero, hämmästelee Savola.
Savola jätti kirjallisen kysymyksen aiheesta 26.2.2013 jonka allekirjoittivat myös kansanedustajat Seppo Kääriäinen ja Eero Reijonen.
____________________________________________________________________________________
KIRJALLINEN KYSYMYS
Kertausharjoitusten todellinen määrä vuosina 2013 ja 2014
Eduskunnan puhemiehelle
Kuluvalla kehyskaudella, 2012 - 2015, puolustusministeriön hallinnonalalta leikataan keskimäärin kaksi kertaa enemmän kuin miltään muulta hallinnonalalta MMM:n pääluokkaa lukuun ottamatta.
Leikkaukset merkitsevät maastovuorokausien, lentotuntien, alusvuorokausien ja merkittävää kertausharjoitusten vähentämistä, mikä heikentää pitkävaikutteisesti Suomen puolustusvoimien suorituskykyä.
Kertausharjoitukset ovat tärkeä keino pitää kiinni reservin taidoista mahdollista kriisitilannetta varten. Kertausharjoitusten leikkaukset ovatkin siksi muodostamassa erittäin suuren loven suomalaiseen puolustukseen. Kertausharjoituksiin tulisi päästä noin viiden vuoden välein. Vuoden 2015 jälkeinen sodanajan vahvuus 230 000 reserviläistä ja 18 000 reserviläistä ovat nekin liian vähän. Tavoiteaikaan pääsyyn tarvitaan enemmän kertausharjoituksia. Laskennallisesti niiden määrä tulisi olla noin 45 000 reserviläistä vuosittain.
Tiistaina 18. joulukuuta 2012 olleessa Eduskunnan budjettikeskustelussa puolustusministeri Carl Haglund totesi seuraavaa: ”Minä voin vähän ilahduttaa teitä sillä tosiasialla, että olemme sopineet ja kyenneet sisäisin kohdennuksin saamaan kertausharjoitusmäärän 5 000:een ensi vuonna. Tässä puhuttiin 2 000:sta, ja se oli myös se alkuperäinen luku, mistä on sovittu tämän pv-uudistuksen yhteydessä, mutta se oikea luku ensi vuodelle, mihin tähtäämme, mistä olemme sopineet Puolustusvoimien kanssa näissä tulosneuvotteluissa, on 5 000 sen jälkeen, kun eduskunta ystävällisesti lisäsi tähän miljoonan, mihin edustaja Töllikin viittasi puheenvuorossaan. Tämä on tietenkin hieno asia, joskin 5 000 reserviläistä ei ole suuri määrä verrattuna siihen, mihin olemme tottuneet, ja se saisi tietenkin olla vielä suurempi.”
Puolustusvoimien sisältä kuuluu kuitenkin myös toisenlaisia viestejä. Länsi-Suomen sotilasläänin komentaja, kenraalimajuri Pertti Salminen antamassa haastattelussa Pohjalaiselle 23.2.2013 kertoo kertausharjoitusten määrän olevan tänä vuonna 3600 reserviläistä ja ensi vuonna 2014, 6000 reserviläistä.
Puolustusministeri Haglundin ja kenraalimajuri Salmisen lukumäärissä on 1400 reserviläisen ero.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Pitääkö hallitus vuoden 2015 jälkeisten vuosien suunniteltuja kertausharjoitusmääriä riittävänä ja mikä on kertausharjoitusten todellinen määrä vuonna 2013 ja vuonna 2014?
Helsingissä 26 päivänä helmikuuta 2013
Mikko Savola /kesk