Kolumni Viiskunta 16.5.2013
Jyrki Kataisen (kok.) hallitus sai viime viikolla vihdoin kakistettua ulos esityksensä sosiaali- ja terveydenhuollon uudistamisesta. Esityksessä asetetaan kriteerit palvelujen järjestämiseen. Sen mukaan sote-palveluja järjestettäisiin käytännössä kolmella eri tavalla, mitä kaikkia yhdistää yksi asia: palvelut olisi toteutettava niin sanotulla vastuukuntamallilla, missä isäntä järjestää ja päättää ja rengit ostavat palvelut itselleen.
Alle 20 000 asukkaan kunnalla ei olisi oikeutta enää järjestää sote-palveluja, vaan sen tulisi tukeutua lähimpään työssäkäyntialueeseen tai muuhun keskuskuntaan. Kunnan olisi kuuluttava sote- alueeseen jos se ei kuulu suoraan työssäkäyntialueeseen.
20 000 - 50 000 asukkaan kunnalla olisi oikeus järjestää perustason sote- palvelut ja toimia niin sanottuna vastuukuntana. Perustasolla tarkoitetaan palveluja, jotka terveyskeskukset ja kuntien sosiaalitoimi järjestää nykyisen lainsäädännön mukaan.
Kolmantena, eli niin sanottuna perus- ja erityistasona maakunnan keskuskaupunki järjestäisi laajan perustason sosiaali- ja terveyspalveluja. Sen olisi toimittava Sote-alueen vastuukuntana.
Hallituksen esitys on saanut täystyrmäyksen laajalta asiantuntijajoukolta. Suurinta kritiikkiä tulee juuri siitä, että kaikille kansalaisille tärkeät sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut uhrataan estoitta pakkoliitosten alle.
Vastuukuntamalli tarkoittaa käytännössä päätösvallan keskittämistä keskuspaikkoihin. Tässä reuna-alueet jäävät auttamatta heikoimmille. Asiantuntijat ovat todenneet mallin jopa perustuslain vastaiseksi, joten hyvin suurella todennäköisyydellä esitetty malli ei tule sellaisenaan toteutumaan. Kaiken tämän lisäksi myös kustannukset hallituksen mallissa ovat täysin auki.
Etelä-Pohjanmaalla on työstetty viime vuodesta lähtien omaa Sote-mallia. Työtä johtaa maakuntaliitto. Siinä on lähdetty maakunnan kokoisesta, sairaanhoitopiirin kokoisesta alueesta. Jos tämä malli toteutuu meidän kohdallamme, tuntuisi järjettömältä, että päätösvalta annettaisiin Seinäjoelle, jonka asukasmäärä on vain kolmasosa koko maakunnan väkimäärästä.
Jos demokraattinen kuntayhtymähallinto ei ole mahdollista toteuttaa on suuri vaara, että koko maakunnan Sote-alue kariutuu.
Vaalikausi on kuitenkin jo yli puolenvälin. Lainsäädännöllä on kiire, jos se aiotaan saada valmiiksi tällä vaalikaudella.
Seuraavalle Eduskunnalle jää siivottavaa tästä sotkusta satavarmasti. Kansan käsissä tulee olemaan kenelle valtuudet siivoamiseen annetaan. Sen vuoksi kuntien ei kannata nyt tehdä hätiköityjä ratkaisuja.
Mikko Savola