Terveiset Rovajärveltä. Minulla oli Reserviläisliiton puheenjohtajana kunnia päästä omalta osaltani ensimmäistä kertaa mukaan yhteispohjoismaiseen reserviläisten Kalottitapahtumaan.
Kyseinen tapahtuma omaa erittäin pitkät perinteet, sillä tämä oli jo 43. kerta kun reserviläiset Suomesta, Norjasta ja Ruotsista olivat koolla yhteisessä reserviläistapahtumassa. Viimeisinä vuosina, kuten nytkin mukana oli reserviläisiä myös Virosta.
Pohjoismaita pidetään muualla maailmassa usein mallivaltioina, joissa yhteiskunta toimii turvallisesti ja tehokkaasti, kaikista kansalaisista pyritään pitämään huolta, sukupuolten tasa-arvo on edennyt pitkälle ja yhteiskunnallisia epäkohtia on suhteellisen vähän. Myös taloudellisesti Pohjoismaat ovat pärjänneet historiallisesti hyvin, vaikka erojakin maiden kesken toki on.
Viimeiset viisi vuotta on kuitenkin eletty taloudellisen taantuman aikaa, joka on heijastunut vahvasti myös Pohjoismaihin ja erityisesti Suomeen. Vahvasti alijäämäinen valtiontalous on pakottanut tarkastelemaan valtion menoja kriittisesti ja uskoakseni sama meno jatkuu, sillä viimeaikaisten ennusteiden mukaan taloudellinen tilanteemme huononee edelleen. Ensi vuonna valtionvelkamme nousee jo noin 100 miljardiin euroon.
Tämä tuo entistä tarkempaan syyniin tosiasiat. Mihin panostetaan ja miten paljon. Mikä on oikeudenmukaista, mutta mikä välttämätöntä.
Valitettavasti Kataisen hallitus on karsinut erityisen kovalla kädellä puolustusbudjettia. Monista välttämättömistä puolustuksemme peruspilareista, kuten kertausharjoituksista on leikattu hävyttömän paljon.
Olemme Suomessa vakavan asian edessä. Nykyinen rahoitustaso ei millään riitä alueellisten joukkojemme vanhenevan kaluston uusimiseen. Ja mikäli tätä kalustoa ei saada uusittua, joudutaan Puolustusvoimien sodan ajan joukkojen vahvuutta karsimaan tasolle, joka ei enää mahdollista koko maan puolustamista.
Seuraavat eduskuntavaalit ja sen jälkeiset hallitusneuvottelut tulevat olemaan suomalaisen maanpuolustuksen kannalta historiallisen ratkaisevat. Silloin päätetään puolustuksemme rahoitustaso.
Asiasta onkin syytä keskustella vakavasti jo nyt.
Turvataanko kotimainen puolustus kolmeen peruskulmakiveen nojaten: koko maan puolustamiseen, yleiseen asevelvollisuuteen ja liittoutumattomuuteen? Vai tarkastellaanko näitä asioita uudelleen?
Sotilasliitto on vaihtoehto, mutta siihen kuuluminen ei tulisi Suomelle ainakaan halvemmaksi. Se toisi myös rutkasti lisää kansainvälisiä velvoitteita ja poliittista jännitettä.
Ammattiarmeija palkkasotilaineen olisi nykyistä 95 prosenttisesti reserviin pohjautuvaa sodanajan joukkoa kalliimpi vaihtoehto.
Tietyissä asioissa, kuten kalustohankinnoissa ja harjoittelussa yhteistyön tiivistäminen pohjoismaiden kanssa olisi varmasti järkevää.
Kansallisen puolustuksemme on silti oltava kunnossa, sillä se on kaiken perusta. Suomen oma uskottava puolustus ja turvallisuus on välttämättömyys. Sen vuoksi se on myös asia joka on huolehdittava kuntoon tiukoista ajoista huolimatta.
Puolustus on asia, jonka tulee olla yksi keskeisistä vaaliteemoista seuraavissa eduskuntavaaleissa.