Iltalehden blogi
Huijauslaskuyritykset tekevät Suomessa rikollista toimintaa päivittäin. Yrityksien tavoite on saada rahaa perusteettomilla laskuilla vedoten sopimukseen joka heidän näkökulmasta on syntynyt esimerkiksi markkinointipuhelun yhteydessä.
Ominaista näille firmoille on, että itse tuote on täysin hyödytön ja se on ulkoisesti kopioitu muistuttamaan jotain toista olemassa olevaa palvelua tai yritystä joka on kaikille tuttu. Monesti markkinointi on ovelaa, kuten hyvin hyökkäävää ja syyllistävää kuten sairaiden auttamista tai viattomalta kuulostavaa tietojen päivitystä. Lisäksi laskut, nettisivut ja imago toteutetaan ammattimaisesti ja siten ettei uhri osaa epäillä vilppiä, ellei ole valmiiksi jo varpaillaan.
Yksityishenkilöillä ja pienyrityksillä on suurin riski olla huijareiden kohteena. Osa näistä ryhmistä antaa myös huijauksen paljastumisen jälkeen helpommin huijarille periksi peläten seurauksia, vielä suurempia kuluja ja luottotietohäiriöitä. Näistä myös yrityksien tekaistut johtajat ja asiakaspalvelijat aggressiivisesti muistuttavat tilanteen kärjistyessä.
Sain itse tällaisen puhelun vain muutama päivä sitten. Puhelussa tahdottiin päivittää maatalousyritykseni tietoja. Kerroin etten ole kiinnostunut ja puhelu loppui lyhyeen. Seuraavana aamuna puhelimeeni tuli kuitenkin tilausvahvistus yrityksen kauppaamasta palvelusta.
Koetin soittaa yrityksen asiakaspalveluun josta kuitenkaan aukioloajasta huolimatta vastattu. Noin tuntia myöhemmin asiakaspalvelusta soitettiin takaisin ja tiedustellessani asiaa kerrottiin kuinka sopimus puhelimitse on tehty. Pitkällisen väännön ja poliisitoimilla uhkaamisen jälkeen sain olettavasti tekaistulta johtoportaan henkilöltä puhelun jossa pahoiteltiin myyjän tekemää virhettä ja että tilaukseni on peruttu.
Pyysin kirjallisen vahvistuksen peruutuksesta jonka sainkin sähköpostiviestinä ja viestiin oli lisäksi liitetty vakava muistutus tietosuojalain noudattamisesta. Lisäteksti kehotti vaitioloon lain nojalla, mutta tarkempi tutkinta paljasti, että kyseinen viittaus tietosuojalakiin oli liitetty mukaan vain vilpilliseksi pelotteeksi. Kyseinen lainkohta koskee henkilöä joka ei olisi viestin tarkoitettu vastaanottaja, vaan vahingossa viestin saanut henkilö.
Koko yrityksen toimintatapa huokuu vilppiä ja valheellisuutta. Ja internetistä löytyvät kertomukset ovat kulkeneet samaa kaavaa kuin omani, sillä erolla että moni on havahtunut vasta laskun kolahtaessa postilaatikosta. Tällöin laskun perumisruljanssi on pidempi ja puuduttavampi.
Omalta osaltani olen varma, että suurin syy periksiantamiseen oli se, että huojausyrityksen tekijä ymmärsi puhuvansa kansanedustajan kanssa. Muussa tapauksessa laskukierre ja perintätoimistojen kirjeet odottaisivat varmasti.
Monilla yrityksillä lasku saattaa mennä maksuun huomaamatta tai sen suuremmin huomiota kiinnittämättä. Kyseisen yrityksen rekisterissä näytti tällä hetkellä oleva yli 500 000 yritystä tai henkilöä. Mahdotonta on tietää kuinka monta näistä on kontaktoitu ja kuinka moni on laskun saanut tai maksanut. Kuitenkin lienee selvää että vajaan kahdensadan euron laskulla maksajia tarvitsee olla vain murto-osa toiminnan kannattavuuden saavuttamiseksi.
Yrityksen nettisivujen verkkotietokantaa selatessani panin merkille että monet yritykset ovat niin sanotusti kasvottomia yrityksiä ja yhdistyksiä kuten asunto-osakeyhtiöitä, kyläseuroja tai seurakuntia jossa joku toimijoista voi hyvinkin antaa tiedot puhelun sattuessa kohdalle ja laskunmaksaja voi olla joku toinen henkilö. Näin ollen yhteys kontaktin ja huijauslaskun välillä voi jäädä hämärän peittoon.
Poliisin mukaan suurin ongelma näiden rikollisten kiinnisaamisessa on valtion rajojen ulkopuolella toimiminen. Yritykset pitävät siis majaansa jossain muualla ja puhelinnumerot tulevat ulkomaisista numeroista, esimerkiksi naapurimaista.
Suomessa tapahtuvasta rikoksesta voidaan aloittaa tutkinta ja sitä pyytää kyseessä olevan maan viranomaisia selvittämään. Kuitenkin monesti on niin, että kyseisten maiden viranomaiset ovat niin työllistettyjä, että pienillä kertasummilla pyöritettävää huijausta ei ehditä välttämättä käsitellä. Näin yritykset pystyvät jatkamaan huijaustaan vuosien ajan.
Puhelinmarkkinoinnin kenttä on haasteellinen ja rajoja on vaikea asettaa. Välitön suomalaisten keino taistella yrityksiä ja ihmisiä piinaavia huijareita vastaan on olla menemättä ansaan. Näin ollen suomalaisten tietoisuutta puhelinmarkkinoinnin vilpillisestä varjopuolesta tulisi levittää tehokkaammin ja samalla pyrkiä löytämään keinoja puuttua viranomaisten keinoin rikolliseen toimintaan joka tapahtuu suoraan neniemme alla.
Jätin tänään oikeusministerin vastattavaksi kirjallisen kysymyksen, mitä tällaisten huijariyritysten kuriinlaittamiseksi on tehty tai aiotaan tehdä. Vaihtoehtona tässä saattaa olla puhelinmarkkinoinnin raju rajoittaminen.
Tulen huolehtimaan, että ennemmin tai myöhemmin lailliset keinot huijareiden kuriinsaattamiseksi löytyvät.
Siihen asti kehoitan ihmisiä suhtautumaan kaikkeen tässä esimerkissä mainittuun puhelinmyyntiin hyvin varovaisesti.