Tiedote 16.10.2013
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tärkeän kansalaisopistotoiminnan turvaamiseksi ja kehitettävien toimintamahdollisuuksien hyödyntämiseksi?
ja
Aikooko hallitus perua tai muuten korvata kansalaisopistoja uhkaavat valtionosuusleikkaukset?
Kansalaisopistojen toimintamahdollisuudet turvattava
Kansanedustaja Mikko Savola on huolissaan hallituksen aikeista leikata kansalaisopistojen rahoitusta ja näin vesittää pitkäjänteistä työtä mitä opistot tekevät ympäri maakuntaa aitona lähipalveluna.
- Kiristyneessä taloustilanteessa oppilaitokset ovat olleet aloitteellisia etsien uusia toimintamalleja maakunnan sivistystarpeisiin vastaamiseksi. Nyt tältä työltä ollaan viemässä pohjaa pois.
Kansalaisopistojen toiminta perustuu paitsi valtion tukeen ja kuntien kohtuullisiin ylläpitokustannuksiin, myös kansalaisaktiivisuuteen ja ihmisten omaehtoisuuteen. Se on kevytrakenteinen palvelu, josta myös veronmaksajat maksavat osuutensa kurssimaksuin
- On kohtuutonta että valtion taholta kunnille annettaisiin kyseisen, kohtuuttoman valtionosuusleikkauksen avulla signaali tällaisen kynnyksettömän, kuntapalvelun alasajoon.
Savola jätti aiheesta kirjallisen kysymyksen 16.10.2013, kysymyksen allekirjoittivat myös keskustan kansanedustajat Eeva-Maria Maijala, Arto Pirttilahti ja Ari Torniainen.
*****
KIRJALLINEN KYSYMYS
Kansalaisopistojen toimintamahdollisuuksien turvaaminen
Eduskunnan puhemiehelle
Etelä- Pohjanmaalla kansalaisopistoissa on tehty vuosikaudet työtä kuntien asukkaiden ja ihmisten sivistyksen ja hyvinvoinnin parantamiseksi sekä ongelmien ennaltaehkäisemiseksi.
Kiristyneessä taloustilanteessa oppilaitokset ovat olleet aloitteellisia etsien uusia toimintamalleja maakunnan sivistystarpeisiin vastaamiseksi myös muiden maakunnan vapaan sivistystyön oppilaitosten ja oppilaitosmuotojen kanssa. Maakunnassa ollaan juuri virallistamassa eteläpohjalaista vapaan sivistystyön konsortiota, opetus- ja kulttuuriministeriön Rake -hankkeen vauhdittamana.
Kiristyvän kuntatalouden aikana kansalaisopistojen rooli ihmisten hyvinvoinnissa jaksamisessa ja kehittämisessä korostuu entisestään.
Kansalaisopistot ovat kunnissa lähes ainoa palvelu, minkä saavutettavuus ulottuu edelleen kuntataajamista kyliin. Ainutlaatuinen toimija joka tekee merkittävää ja todellista työtä eri-ikäisten ihmisten ja perheiden syrjäytymisen ennaltaehkäisemiseksi kunnissa.
Muut kunnalliset palvelut äitiysneuvolasta, koulutoimesta aina ikäihmisten palveluihin saakka ovat ilmaisseet kansalaisopistojen mahdollisuudet ratkaisulähtöisinä, ruohonjuuritason toimijoina joille on avunpyyntöjä ja kutsuja yhteistyöhön eri palvelujen rajapintoja yhdistävänä toimijana.
On kohtuutonta että valtion taholta kunnille annettaisiin kyseisen, kohtuuttoman valtionosuusleikkauksen avulla signaali tällaisen kynnyksettömän, kuntapalvelun alasajoon.
Erityisen huolestuttavaa tämä on siksikin, että leikkaus vakaaseen, ihmisten tuntemaan ja arvostamaan lähipalveluun tapahtuisi samaan aikaan, kun valtion ja kuntien tahoilta sekä moninaisten tutkimusten ja projektien avulla etsitään kuumeisesti uusia rakenteita. Kansalaisopisto voisi tarjota moniin ratkaisuihin jo olemassa olevan toimintakonseptin.
Kansalaisopistojen toiminta perustuu paitsi valtion tukeen ja kuntien kohtuullisiin ylläpitokustannuksiin, myös kansalaisaktiivisuuteen ja ihmisten omaehtoisuuteen. Se on kevytrakenteinen palvelu, josta myös veronmaksajat ovat valmiita maksamaan osuutensa kohtuullisin kurssimaksuin.
Myös uudessa vapaan sivistystyön lainsäädännössä ja ylläpitämisluvissa korostuu opistojemme yhteiskuntavastuu. Miksi nyt tämä mahdollisuus halutaan nyt hallituksen esityksestä rampauttaa?
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitän asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä tärkeän kansalaisopistotoiminnan turvaamiseksi ja kehitettävien toimintamahdollisuuksien hyödyntämiseksi?
ja
Aikooko hallitus perua tai muuten korvata kansalaisopistoja uhkaavat valtionosuusleikkaukset?
Helsingissä 16 päivänä lokakuuta 2013