Viiskunta 05.03.2014
Olemme saaneet seurata kiristynyttä Ukrainan tilannetta tiedotusvälineistä jo kuukausien ajan. Kriisi lähti käyntiin marraskuussa, kun Presidentti Viktor Janukovitsh kieltäytyi allekirjoittamasta vapaakauppa- ja yhteistyösopimusta EU:n kanssa. Hallinnon vastaiset mielenosoitukset alkoivat maan pääkaupungissa Kiovassa. Lopulta valtaapitävä presidentti syöstiin vallasta ja hänestä tehtiin etsintäkuulutus. Janukovitsh pakeni Venäjälle, opposition ottaessa vallan maan johtamisesta.
Ukraina ja erityisesti sen itäiset osat ovat Venäjälle strategisesti hyvin merkittäviä alueita. Itänaapurimme ei halua, että Ukraina integroituisi taloudellisesti länteen, puhumattakaan sotilaallisesta liittoutumisesta. Tämän vuoksi Presidentti Vladimir Putin otti kovat otteet käyttöön tunkeutuen armeijan avulla Krimin niemimaalle. Kaikki tämä alkoi vain päivä sen jälkeen kun olympiatuli oli Sothsissa sammutettu.
Toistaiseksi konflikti ei ole edennyt laukaustenvaihdoksi. Legendaarisen Sun Tzun sodankäynnin taidon mukaan sodankäynnin huippu on vastustajan voittaminen ilman taistelua. Venäjä toimii Ukrainan vastaisissa toimissaan hyvin määrätietoisesti ja provosoivasti. Se pyrkii suuruudellaan voittamaan ilman, että sen tarvitsisi varsinaisesti käydä yhtään varsinaista aseellista taistelua maan osien valloittamiseksi. Venäjän valtionomisteiset tiedotusvälineet on valjastettu erittäin taitavasti tukemaan Ukrainan vastaisia toimia. Tällä tavoin Putin on hakenut toimilleen kansan tukea.
Tämä kaikki nyt Ukrainassa tapahtuva on hyvä muistutus myös meille suomalaisille, että mikään tähän asti totutusta ei ole itsestään selvää. Suomessa puhutaan monta kertaa rotevalla rintaäänellä naapurimaamme asioista. Sananvapauden nimissä siihen on tietysti oikeus. Meillä on myös ollut voimakasta kansalaiskeskustelua siitä, pitäisikö yleisestä asevelvollisuudesta tai jopa koko nykymuotoisista puolustusvoimista luopua.
Omat uskottavat puolustusvoimat ja vakaat valtionjohdon toimet ovat kuitenkin ne, jotka ratkaisevat, missä asemassa meidän sijoittumisemme on kansainvälisellä ulko- ja turvallisuuspoliittisella kartalla.
Venäjä on Suomelle äärimmäisen tärkeä kauppakumppani. Meillä on perinteisesti myös hyvät suhteet itänaapuriimme. Suomen tehtävä on olla tässäkin kriisissä ensisijaisesti rauhanvälittäjä ja sovittelija.
Suomen kannalta on äärimmäisen tärkeää, että kriisi saadaan laukeamaan ja mittavat taloudelliset boikotit EU:n ja Venäjän kesken estettyä. Ukrainan kansalaisten kannalta on toivottava, että rauhanomainen ratkaisu löytyy mahdollisimman pian.