Valtioneuvoston
selonteko Afganistanin tilanteesta, Suomen kokonaistuesta Afganistanille ja
Suomen osallistumisesta sotilaalliseen kriisinhallintaoperaatioon ”Resolute
Suport”
Valtioneuvoston
selonteko: Sotilasosaston asettaminen korkeaan valmiuteen osana Ruotsin,
Suomen, Norjan, Viron, Liettuan, Latvian ja Irlannin muodostaman EU:n
taisteluosaston valmiusvuoroa 1.1.-30.6.2015
Keskustan
ryhmäpuheenvuoro 26.11.2014
Puolustusvaliokunnan
jäsen Mikko Savola
Suomalainen yleisen asevelvollisuuden suorittanut
reserviläinen ei taivu. Hän on osaaja, jonka voi laittaa pohjolan pakkaseen tai
Afganistanin aavikolle. Hän on osaaja, jonka työtä arvostetaan.
Tällä hetkellä Afganistanissa työskentelee noin 140
suomalaista sotilaallisen kriisinhallinnan, siviilikriisinhallinnan ja
kehitysyhteistyön tehtävissä. Sotilaallisen kriisinhallinnan tehtävissä
Suomella oli maassa enimmillään 195 sotilasta. Keskustan eduskuntaryhmä pitää
arvokkaana vaativissa ja vaarallisissa olosuhteissa ja monenlaisissa tehtävissä
palvelleiden suomalaisten reserviläisten panosta, jolla on tuettu Afganistanin
kehitystarpeita ja edistetty Suomen omia kansallisia tavoitteita. Operaatiosta
kotiutuneille ja kotiutuville on annettava kaikki tarvittava tuki heidän
palatessaan takaisin kotimaahan.
Osallistumisen kansainväliseen kriisinhallintaan on
Keskustan eduskuntaryhmän mielestä aina kehitettävä Suomen kansallista
puolustuskykyä. Operaatiosta saatuja kokemuksia on voitava hyödyntää
kansainvälisen yhteistoimintakyvyn kehittämisessä, erikoisjoukkojen osaamisessa
ja johtajakoulutuksessa. Kansainvälisestä toiminnasta saatujen kokemusten on
jatkossakin palveltava entistä enemmän Suomen kokonaismaanpuolustuksen
kehittämistä.
Kansainvälistä
arvostusta suomalaisille kriisinhallinnan osaajille
Minulla oli mahdollisuus päästä puolustusvaliokunnan
delegaation kanssa tutustumaan rauhanturvaajiemme työhön Libanonissa viime
tammikuussa. Suomalaiset ovat moniosaajia, joilla on vahvaa kokemusta myös
siviilipuolen töistä.
Palomiehet, poliisit, sairaanhoitajat tai vaikkapa
nuorisotyönohjaajat tuovat arvokasta osaamista kansainväliseen toimintaamme.
Arvostus yleisen asevelvollisuuden kautta koulutettuja suomalaisia kohtaan onkin
kansainvälisesti erittäin korkealla.
Kunnioitusta rauhanturvaajiemme työhön lisää se, että nämä
ulkomailla suoritettavat tehtävät eivät ole koskaan riskittömiä. Meidän on
muistettava ja huolehdittava, että myös pahimman sattuessa on palvelujen oltava
tälle porukalle kunnossa.
On muistettava, että Puolustusvoimien päätehtävä on kotimaan
puolustaminen, jota kansainvälinen toiminta tukee. Kansainvälinen
kriisinhallinta edellyttää nykyistä laadukkaampaa vaikutusarviointia ja sitä
kautta oppien tehokkaampaa hyödyntämistä.
Suomi kantaa kansainvälisen vastuunsa rauhan, vakauden ja
turvallisuuden edistämiseksi. Olemme olleet alusta asti mukana Afganistania
vakauttavissa ISAF-joukoissa, rahoittaneet Afganistanin kehitysyhteistyötä ja
osallistuneet siviilikriisinhallintaan.
Verrattuna lähtötilanteeseen kansainvälinen yhteistyö on
myös tuottanut tulosta: maa on ottanut edistysaskelia poliittisen vakauden ja
ihmisoikeuksien saralla, naisten ja lasten asemassa sekä koulutuksessa ja
terveydenhuollossa, mutta paljon on vielä työtä edessä turvallisuuden sekä
yhteiskunnallisen ja taloudellisen kehityksen edistämiseksi. Sovintoprosessi ei
ole edennyt toivotulla tavalla, mikä varjostaa muun kriisinhallinnan tulosten
kestävyyttä.
On syytä huomioida, että Afganistanin turvallisuustilanne
säilyy vielä kauan ongelmallisena.
YK:lta tuki
koulutusoperaatiolle
Kansainvälisen Nato-johtoisen ISAF-operaation päättyessä
tämän vuoden lopussa vastuu maan turvallisuudesta siirtyy kokonaisuudessaan
maan omille joukoille. Seuraajaoperaatio ”Resolute Support” keskittyy
afgaanijoukkojen kouluttamiseen ja avustamiseen. Koska kyseessä ei ole
taisteluoperaatio, vaan neuvonanto-, koulutus- ja tukioperaatio, se ei edellytä
YK:n turvallisuusneuvoston mandaattia.
Keskustan eduskuntaryhmä näkee kuitenkin tärkeänä, että
YK:ssa sovitaan selkeästä poliittisesta tuenilmaisusta operaatiolle ennen sen
alkamista.
Nopean toiminnan
kykyä kehitettävä
Euroopan unionin taistelujoukot voisivat olla vieläkin
hyödyllisempi väline sotilaallisen kriisinhallinnan nopean toiminnan ja
sotilaallisten suorituskykyjen kehittämiselle.
Myös niiden toimintaan osallistumisella on keskeinen
merkitys Suomen puolustuksen kehittämiselle. Tapahtumat Ukrainassa ovat
osoittaneet miten tärkeää puolustuskyvylle on nopean reagointivalmiuden
kehittäminen. EU:n taistelujoukkojen hyödyntäminen nopean toiminnan valmiuksien
kehittämisessä on Keskustan eduskuntaryhmän mielestä otettava tosissaan.
Suomi on osallistunut jo neljä kertaa aiemmin EU:n
taisteluosastojen valmiusvuoroihin. Erityisesti Pohjoismaiden ja Baltian maiden
yhteistyöstä saaduilla kokemuksilla on laajemminkin vakauttavaa merkitystä
lähialueellamme.
Keskustan eduskuntaryhmä tukee Suomen osallistumista
pohjoismaisen taisteluosaston valmiusvuoroon sekä sen asettamista korkeaan
valmiuteen.