Viiskunta 5.3.2015
Neljä vuotta Eduskunnassa on mennyt nopeasti. Alkuvaiheen sisäänajon, maakunnan ja Helsingin välisen viikoittaisen matkusteluun tottumisen ja verkostojen rakentamisen jälkeen ovat rutiinit oppositiosta rullanneet moitteettomasti.
Vaalikausi on ollut haastava. Suuret uudistukset pakkokuntaliitoksista mammuttisoteen ja kotihoidontuen leikkauksiin ovat kaatuneet. Ministereistä vain neljä on toiminut koko vaalikauden samoissa tehtävissä. Työttömiä on lähes 400 000. Syömme enemmän kuin tienaamme ja velkaa paukahtaa rikki yli 100 miljardia euroa tänä vuonna. Suomen asiat ovat solmussa.
Tarvitsemme suuria muutoksia taloutemme kääntämiseksi. Yritysten elinvoimaisuudesta huolehtiminen veroratkaisuilla, byrokratian karsiminen, maaseutuelinkeinojen kannattavuuden turvaaminen ja koko Suomen maanpuolustaminen ovat asioita, jotka vaikuttavat myös meidän seutukuntamme elinvoimaisuuteen ja turvallisuuteen. Kun kivijalka on kunnossa, voidaan myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevista huolehtia.
Nyt kautta on jäljellä enää yksi viikko. Maaliskuun 14. on viimeinen istuntopäivä, jonka jälkeen alkaa päivittäinen kampanjointi jatkopaikan puolesta. Seutukunnallamme järjestetään useita puhetilaisuuksia ja kaupanedusta kahvitteluja. Tule keskustelemaan ja tarttumaan hihasta.
Taloudellisesti vaikeina aikoina on hankala luvata suuria uusia etuuksia. Sen kuitenkin lupaan, että seutukuntamme puolesta taistelen jokaisessa käänteessä.
Tällä erää tämä oli viimeinen ja tämän vaalikauden 46:s kolumnini Viiskuntaan. Tavan mukaan ehdokkaat siirtyvät hetkeksi ns. vaalikaranteeniin. Kiitokset lukijoille. Toivottavasti saan kirjoittaa seuraavat Arkadianmäen terveiset tälle palstalle toukokuussa.