Ilkka 28.5.2015
Keskustan, Perussuomalaisten ja Kokoomuksen yhteishallituksen strateginen hallitusohjelma on valmis.
Nopeisiin tuloksiin neuvotteluissa on päästy puheenjohtaja Juha Sipilän päättäväisellä ja ammattitaitoisella johtamisella. Neuvotteluiden alkuasetelma ei ollut helppo. Edellisten hallitusten perintö on raskas, mutta työhön on tartuttu sillä asenteella, että Suomen asiat laitetaan nyt kuntoon.
Hallitusohjelma sisältää monia erittäin kipeitä menoleikkauksia. Asioita jotka ovat välttämättömiä tehdä velkaantumisen taittamiseksi. Pääpaino tulevina vuosina on kuitenkin uuden kasvun ja työpaikkojen luomisessa. Byrokratian keventämiseen ja kuntien tehtävien karsimiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Hallitusohjelman yli 1,5 miljardin euron kasvupaketti sisältää panostukset muun muassa alempiasteisten teiden korjausvelan kiinnikuromiseen sekä yritysten kasvun luomiseen.
Vaikka hallitus joutuu leikkaamaan yli neljä miljardia euroa tulevina vuosina, on sopeutuslista pyritty tekemään mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Lapsilisistä ja kotihoidontuesta ei leikata yleistä indeksijäädytystä enempää. Takuueläkkeisiin tulee korotus. Ikääntyvän väestön kotona asumisen edellytyksiä parannetaan omaishoidon uudistuksilla.
Maa- ja metsätalouden puolella huomio kiinnittyy aktiiviviljelijöiden toimintaedellytysten turvaamiseen. Sukupolvenvaihdokset ja investoinnit sekä lähiruuan edistäminen ovat tärkeät panostuskohteet ja erityisesti meidän maakuntaamme vaikuttavat asiat.
Rakenteellisilla uudistuksilla halutaan muuttaa kustannusrakennetta siten, että välttämättömät peruspalvelut sosiaali- ja terveydenhuollon puolella saadaan hoidetuksi koko Suomessa. Osana maakunnallista ratkaisua yksityisen terveydenhuollon ja kolmannen sektorin palvelujen käyttö mahdollistetaan. Myös kuntia kannustetaan kokeiluihin ja tuottamaan palveluja uusilla tavoilla. Puuduttavien ja mihinkään johtamattomien pakkoliitosselvitysten aika on ohi.
Suuri haaste on kuitenkin tulevana syksynä. Työmarkkinajärjestöille on heitetty pallo yhteiskuntasopimuksen aikaansaamiseksi. Jos siinä on tahtoa onnistua ja nostaa suomalaisen työn tuottavuutta ja kilpailukykyä, vältytään enemmiltä leikkauksilta. Mikäli työmarkkinoilla ei tapahdu sopimista, ovat edessä erittäin vaikeat lisäleikkauspäätökset jotka kohdistuvat muun muassa lapsiperheisiin, eläkeläisiin, opiskelijoihin, infraan ja maatalouteen.
Suomen tila ei ole helppo. EU-komissio on uhannut Suomen joutumista kriisimaiden joukkoon ja meitä seurataan erittäin tarkalla silmällä. Jokaisen on nyt nähtävä se, kuinka vaikea tilanteemme on. Juhlapuheet vyön kiristämisestä eivät enää auta. Tekojen aika on nyt, vaikka moni toimenpide kouraisee itseänikin syvältä.
Horisontissa on kuitenkin vahva näkymä siitä, että näiden toimien määrätietoisella toteuttamisella Suomen suunta saadaan nousuun. Ainakin itse haluan olla osa sitä eduskuntaa, joka teki sen mikä oli pakko tehdä ja jota lapsemme tulevat vielä kiittämään.