Vain kansainvälinen Etelä-Pohjanmaa pärjää

Ilkka Torstai 30.07.2015

Kulunut viikko on puhuttu vahvasti monikulttuurisuudesta, kansainvälisyydestä, rasismista ja suvaitsevuudesta. Ääriajattelu puolin ja toisin on nostanut päätään.

Suomen on oltava turvallinen paikka niin täällä syntyneille kuin tänne muuttaneille. Erityisesti eteläpohjalaisten on syytä olla asiassa tarkkana, sillä niin paljon sukulaisiamme on aikoinaan lähtenyt leveämmän leivän perään Amerikkaan ja Ruotsiin.

Jokainen meistä syntyy tuntematta maata, aatteetta tai uskontoa. Kasvamme yhteiskuntaan ja opimme asenteemme vanhemmiltamme ja lähipiiriltämme. Joskus on hyvä käydä edempänä oppiakseen näkemään lähelle.

Suomalaisia keskittymiä ja yhteisöjä on edelleen maailmalla. Itsekin pääsin Kanadan vaihto-oppilasvuotenani viikoksi käymään Thunder Bayn ”pikku-Suomessa”. Nisusika, makkara ja sinappi maistuivat hyvältä, puhumattakaan siitä, että sai puhua Suomea.

Suomalaisia on aina arvostettu maailmalla. Olemme olleet ahkeria työmiehiä ja -naisia. Meidän sukulaisemme tekivät niitä töitä joihin maiden omaa työvoimaa ei ollut riittävästi saatavilla.

Samassa tilanteessa olemme nyt myös me. Maatalouden ja turkistarhauksen ulkopuolisista työntekijöistä yhä suurempi osa on maahan muuttaneita, ahkeria ja motivoituneita leveämmän leivän perässä tulijoita. Pääkaupunkiseudulla entistä useammat siivoojat, bussi- tai taksikuskitkin ovat maahanmuuttajia.

Nyky-yhteiskunnassa rajoja ei voida laittaa kiinni. Eikä siinä olisi mitään järkeäkään. Sen sijaan asenteissamme ja omassa motivaatiossamme on parantamisen varaa. Työlle löytyy tekijänsä ja on hyvä, että saamme maahanmuuttajista apua niille aloille mihin kotimaista työvoimaa ei ole saatavilla. Maakuntajohtajamme Asko Peltola on tuonut useaan otteeseen esille Etelä-Pohjanmaan sijoittumisen kansainvälisellä kartalla. Olemmehan me maailman suomenkielisin maakunta.

Rotaryt ja muut vaihto-oppilasjärjestöt tekevät hyvää työtä tarjotessaan nuorille mahdollisuuksia kokeilla siipiään eri kulttuurissa ja ympäristössä. Lisää mahdollisuuksia tarvittaisiin myös aikuisiällä. Voisiko esimerkiksi julkinen sektori tarjota enemmän mahdollisuuksia työntekijävaihdon kautta?

Poliittisia luottamushenkilöitä kritisoidaan usein ulkomaanmatkoista. Päätöksenteossakin on hyvä tutustua kuinka muissa maissa asioita hoidetaan. Esimerkiksi eduskunnassa kaikki valiokunnat käyvät vähintään pari kertaa muiden maiden parlamenttien vieraina.

Olen kiitollinen, että saan tehdä kansainvälistä työtä Suomen lähtökohdista. Minulle rakkaan ja tärkeän suomalaisuuden puolustaminen on suomalaisia tekoja, kantojen julkituomista ja vaikuttamista kansainvälisessä ympäristössä. Muiden kulttuurien läsnäolo ei vaaranna minun suomalaisuuttani.

Suomi, eikä Etelä-Pohjanmaa sen yhtenä maakunta pärjää ilman vahvaa kansainvälistymistä. Talouskasvumme perustuu vientiin. Tarvitsemme lisää investointeja, lisää kansainvälisyyttä, työvoimaa ja asennetta siihen, että haluamme nostaa talousvaikeuksissa rypevän Suomen ylös suosta. Tähän työhön tarvitaan meitä kaikkia alkuperäämme katsomatta.