Tiedote 23.9.2015
Keskustan kansanedustajat Mikko Savola, Arto Pirttilahti ja Anne Kalmari jättivät tänään kirjallisen kysymyksen Suomen poikittaisliikenteen turvaamisesta VR:n ja LVM:n ilmoitettua lopettavansa henkilöliikenteen rataosilla Seinäjoki-Jyväskylä sekä Keuruu-Tampere. He edustavat kolmea maakuntaa, Etelä-Pohjanmaata, Keski-Suomea ja Pirkanmaata.
Kansanedustajat kysyvät, miten hallitus aikoo turvata alueellisesti elintärkeän poikittaisliikenteen sekä miten hallitus varmistaa alueellisen saavutettavuuden. Lakkautuspäätös jättää ison aukon Suomen raideliikennekarttaan ja autioittaa kymmeniä juna-asemia. Maakuntien kehitystyö ja maankäyttösuunnitelmat tukeutuvat osaltaan raideliikenteeseen. Päätöksellä on vakavia seurauksia alueen elinvoimalle taloudellisesti ja sosiaalisesti. Rataosien liikenne tukee kestävää kehitystä.
Korvaavien yhteyksien järjestäminen bussiliikenteellä ei täytä junavuorojen jättämää aukkoa liikenteellisesti eikä alueen vetovoimatekijänä. Mikäli VR ei pysty järjestämään junavuoroja lakkautusuhan alla olevilla rataosuuksilla, missä yksityisillä toimijoilla on selkeä kiinnostus harjoittaa liikennettä markkinaehtoisesti, on syytä tarkastella VR:n monopolin purkamisen aikataulua.
KIRJALLINEN KYSYMYS
Suomen poikittaisliikenteen turvaaminen
Eduskunnan puhemiehelle
Suomen poikittaisliikenteen turvaaminen on koko Suomen etu. Esitetyt kokonaisuuteen verrattuna pienet leikkaukset VR:n henkilöliikenteen ostopalvelusopimuksiin jättävät ison aukon Suomen raideliikennekarttaan ja autioittavat kymmeniä juna-asemia. Reittien lakkautuksella on vakavia vaikutuksia alueen kunnille, elinkeinoelämälle ja asukkaille. Verrattain pienellä säästöllä on paljon itseään suuremmat negatiiviset vaikutukset alueen elinvoimaan taloudellisesti ja sosiaalisesti.
Rataosuudet Seinäjoelta Jyväskylään ja Keuruulta Tampereelle ovat sisältyneet ostopalveluun perustellusti. Ne varmistavat Suomen leveimmällä kohdalla toimivan poikittaisliikenteen ja yhdistävät lyhintä reittiä valtakunnallisesti itäisen ja läntisen raideliikenteen. Etelä-Pohjanmaan, Keski-Suomen ja Pirkanmaan maakuntien alueen kehitystyö ja maankäyttösuunnitelmat tukeutuvat osaltaan raideliikenteeseen. Nykyiset yhteydet ovat toiminnallisesti vähimmäistaso, joilla on useissa selvityksissä arvioitu olevan kasvupotentiaalia. Rataosuuksilla on tehty kunnostuksia viime kesänkin aikana. Ratojen kunnostusohjelma tähtää 40 vuoden käyttöikätavoitteeseen. Radan varren kunnat ovat investoineet seisakkeiden ja yhteysliikenteen järjestämiseen. Nämä investoinnit jäisivät lakkautusten jälkeen turhiksi.
Etelä-Pohjanmaan radan varressa olevat Ähtärin eläinpuisto ja Alavuden Tuurin kyläkauppa ovat molemmat merkittäviä maakunnallisia kohteita, joihin on tehty ja edelleen suunnitellaan kymmenien miljoonien eurojen investointeja. Samoin Pirkanmaalla Mänttä-Vilppulassa on tehty yli 20 miljoonan euron museoinvestoinnit. Keski-Suomeen rakentuva Äänekosken biotuotetehdas on yli miljardin euron investointi ja sen saavutettavuus poikittaisella ratayhteydellä on tulevaisuudessa tärkeää. Kuntien matkailun ja muiden elinkeinojen kehittäminen ja markkinointi nojaa vahvasti alueen saavutettavuuteen junalla. Henkilöliikenteen loppuminen aiheuttaa myös rataliikennemaksujen nostopaineen tavaraliikenteelle. Tästä on suoraa haittaa alueen teollisuudelle ja yrityksille. Meneillään on myös Keskipohjolan vihreä kuljetuskäytävä –hanke, jolla voidaan vähentää eteläisen Suomen ruuhkia.
Henkilöliikenteellä on iso merkitys työmatkaliikenteelle ja opiskelijoille, joista monien matka syntymäkodista kaikkiin ilmansuuntiin alkaa nyt lakkautusuhan alla olevilta asemilta. Seinäjoki-Jyväskylä rataosan työmatka- ja opiskelijaliikennettä rasittaa junien nykyinen aikataulutus, joka on palvellut heikosti päivittäistä kulkemista ja pienentänyt käyttöastetta. Keuruu-Tampere rataosa on tärkeä päivittäisen liikkumisen väylä koululaisille, opiskelijoille ja työssäkäyville, joka yhdistää maaseudun ja kaupungin. Myös tyhjentyneen Keuruun varuskunnan jatkokäytölle yhteydellä on tärkeä merkitys. Lakkautusperusteiden luvut eivät anna oikeaa kuvaa junavuorojen käyttöasteesta ja rataosien potentiaalista, jota liikenteen kehittämisellä saataisiin käyttöön.
Junaliikenne on ympäristöystävällinen ja nopea liikennemuoto. Rataosien henkilöliikenne on vähentänyt yksityisautoilua kestävän kehityksen tavoitteiden mukaisesti. Junavuorojen ylläpitäminen on viestinyt alueen asukkaille, että ympäristöystävällinen liikkuminen yksityisautoilua ja junaliikennettä yhdistämällä on mahdollista myös maaseudulla, missä oman auton käyttöaste on yleensä suuri. Päätös henkilöliikenteen lakkauttamisesta vahvistaa käsitystä yksityisautoilun pakollisuudesta ja sotii kestävän kehityksen periaatteita vastaan.
Mikäli VR ei pysty hoitamaan liikennöintiä rataosuuksilla, missä yksityisillä toimijoilla on selkeä kiinnostus harjoittaa liikennettä markkinaehtoisesti, on syytä tarkastella VR:n monopolin purkamista ja henkilöliikenteen kilpailun vapauttamisen aikaistamista, jotta raidevälille ei tule kymmenen vuoden taukoa henkilöliikenteessä. Korvaavien yhteyksien järjestäminen bussiliikenteellä ei täytä junavuorojen jättämää aukkoa liikenteellisesti eikä alueen vetovoimatekijänä.
Busseilla järjestettynä matka-ajat nousevat kohtuuttomasti, eivätkä siten enää sovellu päivittäiseen asiointiliikenteeseen. Lisäksi suunniteltujen uusien bussivuorojen aikataulut eivät ole realistisia eikä jatkoyhteyksien toteutumista voida taata. Vaihtoyhteyksien sujuvuus sekä kokonaisuudessaan turvallisuus ja esteettömyys heikkenevät merkittävästi.
Edellä olevan perusteella ja eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ään viitaten esitämme asianomaisen ministerin vastattavaksi seuraavan kysymyksen:
Miten hallitus aikoo turvata alueellisesti elintärkeän poikittaisliikenteen?
Miten hallitus varmistaa alueellisen saavutettavuuden?
Helsingissä 23.9.2015
Mikko Savola /kesk
Arto Pirttilahti /kesk
Anne Kalmari /kesk