Ilkka 11.2.2016
Biotalouden edistäminen on Juha Sipilän hallituksen yksi keskeisimmistä hankkeista tälle vaalikaudelle.
Suomen pinta-alasta 78 prosenttia, eli noin 20 miljoonaa hehtaaria, on metsätalousmaata. Elintarvikemaakunnassamme maatalous ja ruoan jatkojalostus ovat keskeisiä työllistäjiämme. Maasta ja metsästä on oikeilla toimenpiteillä saatavissa tärkeä talouskasvun ja työllisyyden edistäjä tulevina vuosina.
Viime viikolla kävimme Eduskunnassa laajan keskustelun ympäristölupaehtojen kohtuullistamisesta. Edellisen hallituksen ympäristöministerin Ville Niinistön (vihr.) toimesta lakiin pienistä turvesoista oli ujutettu sisälle vaatimus uudesta, yli 8000 euron ympäristöluvasta, joka olisi peritty kaikilta jo käytössä olevilta soilta. Tämä takautuva maksu olisi käytännössä ajanut usean pienen yrittäjän toiminnan kannattamattomaksi.
Uudessa esityksessä takautuvaa maksua ei tule, vaan uusi lupa tarvitaan vasta viiden vuoden kuluttua. Lisäksi maksua porrastetaan kaikkiin turvesoihin niiden koosta riippuen. Tällä toimenpiteellä parannetaan yrittäjien oikeusturvaa, kannattavuutta ja tulevaisuuden suunnittelua kohtuullisemmalta pohjalta.
Metsä Group tekee Äänekoskelle miljardiluokan investointia. Uusi biojalostamo työllistää suoraan ja välillisesti tuhansia ihmisiä. Maakuntaamme tämä vaikuttaa monin tavoin myönteisesti. Puun kantosäde tehtaalle on noin 200 km. Puun kuljetukset tarvitsevat toimivan infran. Viime viikolla julkistettiinkin hallituksen korjausvelkapaketti, joka korjaa elinkeinoelämämme verisuonistoa yli 325 miljoonalla eurolla.
Mittavat panostukset biotalouden kehittämiseen on otettu myönteisesti huomioon myös kansainvälisesti. Kaipaamme maahamme investointeja ja ulkomaalaista pääomaa. Tällä viikolla tulleet uutiset Kemin biotaloustehtaan miljardi-investoinnista ovat malliesimerkki siitä, että suuntamme on oikea. Jalostamon rakentaminen Kemin Ajokseen toisi töitä aluksi 4000 henkilötyövuotta. Vakituisesti tehdas työllistäisi yhtiön mukaan vähintään 150 henkilöä.
Tehdas tuottaisi vuodessa 200 000 tonnia toisen sukupolven biopolttoainetta, jolle tavanomaisen raakaöljyn väheneminen ja tuonnin väheneminen luovat takuuvarman kysynnän. Jalostettavasta polttoaineesta kolme neljäsosaa olisi biodieseliä ja neljännes biobensiiniä.
Energiatuotannosta on saatavissa paljon lisää työllisyyttä ja toimeliaisuutta Suomeen. Metsien, tuotantoon soveltuvien turvenevojen, tuulen ja vesivoiman tehokkaaseen ja kestävään hyödyntämiseen tulee panostaa. Esimerkiksi nykyistä korkeammat investointituet kotimaisiin energiamuotoihin antaisi alkusysäyksellään niin työllistävän vaikutuksen kuin pidemmässä ajanjaksossa paremman energiaomavaraisuuden. Myös tukien kohdentamista tulisi harkita uudelleen. Voisiko osan tuulivoimaan osoitetuista euroista suunnata esimerkiksi sähköntuotannon kannalta vakaamman vesivoiman tuotantoon ja uusinvestointeihin?
Suomen on hyödynnettävä kestävällä tavalla niitä vahvuuksia joita meillä on. Biotaloudessa on vahva tulevaisuus, jonka edistämiseksi toimimme.