Eduskunnan puhemiehelle
Eduskunnan työjärjestyksen 27 §:ssä mainitussa tarkoituksessa Te, Arvoisa puhemies, olette toimittanut asianomaisen ministerin vastattavaksi kansanedustaja Mikko Savolan /kesk näin kuuluvan kirjallisen kysymyksen KK 254/2016 vp:
Mihin toimiin hallitus aikoo ryhtyä parantaakseen positiivisen kansalaisaktiivisuuden toteuttamismahdollisuuksia?
Vastauksena kysymykseen esitän seuraavaa:
Kansalaisaktiivisuus kuten vapaaehtois- ja talkootyöt ovat erittäin myönteinen asia. Ne ovat arkipäivää erityisesti harrastus-, urheilu- ja kulttuuritoiminnassa. Vapaaehtoistyötä tehdään omasta vapaasta tahdosta, se on kaikille avointa ja se hyödyttää kolmatta osapuolta perheen ja ystäväpiirin ulkopuolella.
Kysymys kansalaisvaikuttamisen mahdollisuuksista ja vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytyksistä on tärkeä. Perustuslain 14 §:n 4 momentin mukaan julkisen vallan on edistettävä yksilön mahdollisuuksia osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan ja itseään koskevaan päätöksentekoon. Säännöksen perustelujen mukaan tämä voidaan toteuttaa esimerkiksi kehittämällä osallistumisjärjestelmiä koskevaa lainsäädäntöä. Yksilön osallistuminen voi toteutua vapaan kansalaistoiminnan tai nimenomaisten mekanismien, kuten kansalaisaloitteen kautta. Tärkeää on luoda osallistumiselle edellytyksiä.
Valtiovarainministeriö asetti 9.2.2015 työryhmän (VM005:00/2015) selvittämään vapaaehtoistyön lainsäädännön kehittämistarpeita ja ohjeistuksen täsmentämistä sekä ministeriöiden koordinointivastuita vapaaehtoistoimintaa koskevan lainvalmistelun sekä vapaaehtoistoiminnan yleisten edellytysten luomisen osalta. Työryhmän asettaminen perustui valtioneuvoston demokratiapoliittisen selonteon (VNS 3/2014 vp.) linjaukseen siitä, että vapaaehtoistyön lainsäädännön ja ohjeistuksen kehittämistarpeita tulisi selvittää, koska niissä on nähty epäselvyyksiä, jotka haittaavat vapaaehtoistoimintaa. Työryhmä selvitti myös ministeriöiden koordinointivastuita vapaaehtoistoimintaa koskevan lainvalmistelun sekä vapaaehtoistoiminnan yleisten edellytysten luomisen osalta. Työnsä päätteeksi työryhmä antoi 14.10.2015 raportissaan suosituksensa mahdollisista muutoksista ja jatkovalmistelusta.
Raportissa esitettiin koordinaatioministeriöksi oikeusministeriötä. Vapaaehtoistoiminnan toimintaedellytysten ja esteiden purkua jatketaan oikeusministeriön koordinoimana valtioneuvoston poikkihallinnollisessa demokratiaverkostossa, joka asetettiin 10.3.2016 (OM 24/021/2015). Työtä tukee oikeusministeriön yhteydessä toimiva kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunta KANE, joka edistää hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan vuorovaikutusta. Oikeusministeriö on keväällä 2016 toteuttanut tietosivuston, johon on koottu vapaaehtoistoimintaan liittyviä ohjeita ja sääntöjä (http://www.demokratia.fi/ tietotori/vapaaehtoistyo/).
Oikeusministeriö valmistelee parhaillaan valtioneuvoston demokratiaverkoston kanssa demokratiapoliittisessa selonteossa linjattua demokratiapoliittista toimintaohjelmaa. Toimintaohjelman tavoitteena on vahvistaa demokratian toimivuutta ja vastata demokratian ajankohtaisiin haasteisiin. Kansalaisyhteiskunta tulee olemaan tulevaisuudessa yhä tärkeämpi yhteistyökumppani. Järjestöt tuottavat niin suoraa kuin epäsuoraa yhteiskunnallista hyötyä, muun muassa aineellista, henkistä ja sosiaalista pääomaa ja täydentävät elinkeinotoimintaa esimerkiksi erilaisilla erityis- ja vertaispalvelujen katvealueilla. Kansalaisyhteiskunnan toimintaedellytyksiä on parannettava muun muassa keventämällä järjestöjä ja vapaaehtoistoimijoita koskevia hallinnollisia menettelyjä, ja tukemalla niiden yleisiä toimintamahdollisuuksia. Tästä on linjattu myös hallitusohjelmassa.
Vaikka kansalaisaktiivisuus ja vapaaehtoistoiminta ovat myönteisiä asioita, on huomioitava, että toiminta toisen alueella edellyttää omistajan lupaa tai muuta hyväksyntää. Näin on asia myös tiealueella. Valtion tieverkolla edellytetään tienpitäjän lupaa tai hyväksyntää ja yksityistiealueella tiekunnan lupaa.
Valtion tieverkon kunnossapidosta ja ylläpidosta on tehty sopimuksia eri urakoitsijoiden kanssa. Siksi kansalaisaktiivisuus tällaisella tiealueella edellyttää tienpitäjän hyväksyntää, koska kunnossapitosopimukset sisältävät vastuusäännöksiä, joista urakoitsija vastaa.
Kun tien käyttäjä havaitsee tiestöllä jotakin yllättävää tai liikenneturvallisuutta vaarantavaa, hän voi soittaa Liikenneviraston ja ELY-keskusten käytössä olevaan Liikenneviraston Tienkäyttäjän linjan puhelinpäivystykseen (02002100), joka vastaa ympäri vuorokauden. Tieto asiasta rekisteröidään heti järjestelmään ja siitä lähtee välittömästi tieto urakoitsijalle, jonka velvollisuus on tarkastaa asia ja ryhtyä tarvittaessa toimenpiteisiin.
Väylien ylläpitoon (korjauksiin) käytetään vuosittain noin 360 miljoonaa euroa. Liikenneväylillä on kuitenkin korjaustarpeita tällä hetkellä noin 2,5 miljardin euron verran ja suunta olisi nouseva ilman toimenpiteitä. Liikenneväylien korjausvelan runsas kasvu johtuu vuosia kestäneestä, väylien ylläpitoon suunnatun rahoituksen liian alhaisesta tasosta. Hallitusohjelman mukaisesti korjausvelan kasvun pysäyttämiseksi ja vähentämiseksi on hyväksytty 600 miljoonaa euroa vuosille 2016–2018. Tämän lisäksi nimeämättömiin investointeihin varatusta määrärahasta siirretään perusväylänpitoon ja yksityisteiden valtionapuun yhteensä 364 miljoonaa euroa. Huhtikuun kehysriihen yhteydessä perusväylänpitoon jouduttiin kohdistamaan 25 miljoonan euron säästö vuodesta 2018 lähtien. Säästö nousee 35 miljoonaan euroon vuodesta 2019 lukien.
Tienpidon velvoitteet kuuluvat yksiselitteisesti valtiolle. Valtion pitää huolehtia valtion tieverkosta, eikä yksityisten kansalaisten aktiivisuutta teiden kunnostuksessa mitenkään edellytetä. Jos kansalaiset kuitenkin haluavat osallistua oman tiensä kunnon kohentamiseen, kannattaa ottaa ensin Tienkäyttäjän linjan kautta yhteyttä ELY-keskukseen ja käynnistää keskustelu paikallisen ELY-keskuksen kanssa. Yhteistyössä voitaneen löytää parhaiten keinot mahdollisista kunnostustoimista sopimiseen. Siten saadaan paras ja turvallinen ratkaisu kuhunkin tilanteeseen.
Helsingissä 19.5.2016
Liikenne- ja viestintäministeri Anne Berner