Arvoisat alavutelaiset, hyvä ryskööväki,
Kiitos mahdollisuudesta päästä tänne päälauteille puhumaan tämän juhlapuheen merkeissä. Ryskööt ovat perinteinen kesätapahtuma, mihin on ollut useina vuosina ilo osallistua. Kesätapahtumat ovat kaiken kaikkiaan tärkeä osa yhteisöllisyyttä ja perinteitä. Täällä Alavudella aktiivinen yrittäjäyhdistys on koonnut vuosi toisensa perään kadut täyteen myyntikojuja, kahviloita, ravintoloita ja alueen yhdistyksiä. Parasta kuitenkin on tuttujen kohtaaminen. Lähiseudun asukkaat, kesää viettämään tulleet sukulaiset sekä kesäasukkaat pääsevät perinteiseen malliin tapaamaan toisiaan ja vaihtamaan kuulumisia. Hyvältä näyttää tälläkin kerralla.
Kesä on tullut ryminällä. Toukotöistä, ensi helteistä, rankkasateista ja hallaöistä on selvitty. Eduskunta jäi kesätauolle juhannuksen aaton aattona, vaikkakin jo eiliseksi kävi kutsu niin sanottuun ylimääräiseen istuntoon Britannian EU - eropäätöksen vuoksi. Joka tapauksessa ruuhkasuomi hiljenee kesäkaupunkien ja maaseudun herätessä eloon. Nyt on Suomi kauneimmillaan ja toinen toistaan mukavampia tapahtumia eripuolella meidänkin seutukuntaamme.
Viimeisimmät vuodet ovat olleet taloudessa tiukkaa aikaa. Olemme syöneet tässä maassa huomattavasti enemmän kuin olemme tienanneet. Eduskunnassa on jouduttu tekemään päätöksiä jotka myös kirvelevät. Saavutetuista eduista on jokaisen hyvin vaikea luopua. Monia asioita on jouduttu miettimään tehtäväksi uudella tavalla. Myös muutosten sulattaminen ottaa oman aikansa.
On ollut kuitenkin hyvä huomata, että laihojen vuosien jälkeen talous on osoittamassa merkkejä kohentumisesta. Ovatpa jo ekonomitkin arvioineet, että positiivisia vaikutuksia alkaa ilmaantua talouskasvuun ja sitä kautta työllisyyteen.
Valonpilkahdukset eivät itsessään takaa kultaista tulevaisuutta tai anna lupaa levätä laakereilla. Ne kuitenkin antavat näkymää siitä, että hallituksen rankat tavoitteelliset toimet alkavat pikkuhiljaa purra, yritysten tulevaisuuden näkymät parantua. Se tarkoittaa uusia investointeja, työpaikkoja, verotuloja ja yhteisen hyvinvointikakkumme kasvattamista.
Näen, että erityisesti tulevaisuuden yrittäjyydessä orastaa myös toivon siemen. ”Kansan arvot” -tutkimuksen mukaan nuoret ovat huomattavasti keskiarvoa kiinnostuneempia perustamaan yrityksen. Viisitoista - kolmekymmentäneljä vuotiaista yli kymmenenprosenttia enemmän on halukkaampia yrittäjäksi kuin koko väestössä yhteensä.
Meistä jokaisesta on kiinni, tarjoammeko mahdollisuudet ja suosimmeko lähiyrittäjyyttä, kotiseutua ja Suomalaista. Jokaisella meistä on nyt vaikutusmahdollisuus, olimmepa sitten päättäjiä, yrittäjiä tai asiakkkaita.
Yrittäjäkentässämme on myös hyvin paljon kokemusta jonka turvin voidaan siirtää näkemystä, kokemusta ja sudenkuoppien välttämistä tuleville sukupolville. Paikalliset yrittäjäyhdistykset antavat tähän tärkeän kanavan. Täällä Alavudella tiedän olevan hyvä henki kokemusten siirtämisessä.
Myös koko seutukunnallamme yrittäjäyhdistykset pelaavat hyvin yhteen, keskustellen ja yhteisiä tapahtumia järjestäen.
Hyvät ystävät,
SOTE -juna puksutta eteenpäin. SOTE: ssa on kysymys valtavasta, 22 miljardin euron kokonaisuudesta, josta erikoissairaanhoitoon menee noin 33 prosenttia. Ratkaisun suuruutta osoittaa se, että vuosittaisesta valtion budjetista Sosiaali- ja terveydenhuollon osuus vastaa yli kolmannesta.
Maakuntalakiin ja SOTE -järjestämislakiin otetaan säännökset, joiden tavoitteena on turvata, että julkisen tuotannon rinnalla on nykyistä enemmän käytettävissä yksityistä ja kolmannen sektorin tuotantoa. Näin aidolle monituottajamallille ja valinnanvapaudelle on aidot edellytykset eri puolilla Suomea. Kuusiolinnayhteistyön kautta alueellinen toiminta on meillä jo todellisuutta tänä päivänä.
Pihlajalinnan ja Kuusiokuntien perustama yhteisyritys alkoi vuoden alussa tuottamaan Kuusiokuntien sosiaali- ja terveyspalveluita. Yhteisyrityksen perustettiin turvaamaan SOTE-palvelut ja työpaikat Kuusiokunnissa sekä hillitsemään kokonaiskustannusten kasvua. Sopimus on kymmenvuotinen sisältäen viiden vuoden option. Myös option käytöstä teki terveyskuntayhtymän hallitus päätöksen toissapäivänä. Kunnat omistavat yhtiöstä 49 prosenttia ja Pihlajalinna 51.
Päätös Kuusiolinna Terveys Oy:n perustamisesta oli mielestäni oikea päätös. Se osoitti myös seutukuntamme yhtenäisyyden ja voiman koko aluettamme koskevassa asiassa.
Itsekin pitkään kunnallispolitiikassa mukana olleena ja monia keskusteluja seuranneena alueemme kunnat ovat käyneet monia, joskus tiukkojakin keskusteluja alueemme yhtenäisyydestä. Uskon, että viimeistään nyt kaikille on selvää, kuinka tärkeää on toimia yhdessä ja samaan hiileen puhaltaen.
Vaikka halu säilyä itsenäisinä kuntina on vahva, on kiistaton tosiasia, että ilman toisiamme emme pärjää. Tällä onnistutaan jos yhteistä tahtoa on. Lisäksi pidän erittäin arvokkaana, että saimme myös Soinin kunnan vahvistamaan seudullista yhteistyötämme. Tällä lähes alkuperäisellä kuusiokuntien seutukunnalla olemme vahvempia ja toisiamme täydentäviä. Yrityskenttä ei katso kuntarajoja ja ihmiset liikkuvat palvelujen ja töiden perässä.
Olen myös huomannut, että me täällä maakunnan kaakkoisella reunalla joudumme tekemään kaksin verroin enemmän töitä päämääriemme eteen. Puhuttiinpa sitten tiestön kunnosta, terveydenhuoltopalveluista tai koulutuksen turvaamisesta. Mitä yhtenäisempiä olemme, sen paremmin pärjäämme.
Hyvät ystävät,
Tänä vuonna rysköiden teemana on lähiruoka. Siihen kiteytyy paljon sitä henkeä mitä nyt tarvitaan. Oman lähiseudun yrityksistä ostaminen pitää kotiseutumme vireämpänä ja toimii vastavoimana palveluiden ja työpaikkojen keskittymiselle maakuntakeskukseen tai ruuhka-Suomeen.
Vuonna 2013 hyväksytyn lähiruokaohjelman tavoitteena on monipuolistaa lähiruuan tuotantoa ja lisätä sitä kysyntää vastaavaksi, parantaa myynnin mahdollisuuksia ja kasvattaa lähiruuan osuutta julkisista hankinnoista.
Lisäksi tahdotaan tiivistää lähiruokasektorin yhteistyötä lisätä ruuan ja ruokaketjun toimijoiden arvostusta. Sipilän hallituksen kärkihanke on biotalous. Sen tarkoituksena on vahvistaa maamme biotalousosaamista, investointeja ja luonnonvarojemme kestävää käyttöä.
Tekemistä tällä saralla vielä on. Maatalouden kriisipaketti on hoidettava syksyllä kuntoon. Muita vaihtoehtoja ei ole. Metsätalouden osalta maa- ja metsätalousministeriö joutui sulkemaan Kemera tukihakujärjestelmän toukokuussa, kun hakemusten summa ylitti kymmenillä miljoonilla euroilla myönnetyn euromäärän.
Alalle syntyi paha uhka, kun keskellä kiireisintä aikaa neljännestä koko metsureista uhkasi työttömyys. Tahto ratkaisuun oli suuri ja siksi Kemera-asetuksen muutoksilla ollaan rahaa siirtämässä tulevalta vuodelta 30 miljoonaa euroa heti käytettäväksi. Näin akuutti kriisi helpottuu ja metsurit pääsevä töihin.
Nykyinen Kemera-laki päättyy vuonna 2020 joten on myös syytä kiirehtiä tarvittavia asetus ja lakimuutoksia. Niitä tarvitaan nopeasti muun muassa nuoren metsän hoidon tuen ehtoihin keskiläpimitan osalta.
Metsäteollisuus työllistää yli 42 000 ihmistä ja tulevien investointien myötä tämä määrä tulee kasvamaan. 2009 – 2014 investointien arvo alalla oli 3.6 miljardia ja tähänkin on lisäksi tulossa vielä uusia suurinvestointeja.
Reilun vuoden päästä valmistuvaksi uumoiltu Äänekosken biotuotetehdas on metsäteollisuuden historian suurin investointi Suomessa. Biotuotetehdas tuottaa vuosittain noin 1,3 miljoonaa tonnia sellua, josta 800 000 tonnia on havusellua ja 500 000 tonnia lehtipuusellua. Korkealaatuisen sellun ohella tehdas tulee tuottamaan muun muassa mäntyöljyä ja tärpättiä.
Uusi tehdas lisää kuitupuun käyttöä Suomessa noin 4 miljoonalla kuutiometrillä eli noin 10 prosentilla vuodessa. Tehdas käyttää vuosittain yhteensä 6,5 miljoonaa kuutiometriä puuraaka-ainetta, joka hankitaan pääasiassa Suomesta.
Kuten jo mainitsin, Sipilän hallitus nosti bioenergian yhdeksi maamme kärkihankkeista. Tavoitteena on luoda Suomelle jo historiallisestikin merkittävästä toimialasta ja voimavarasta uusia menestystarinoita. Useat käynnistyneet investoinnit, myös meidän lähellämme, tukevat jo tätä suuntaa.
Seutukunnallamme on vahvaa metsä- ja biotalouden osaamista. Meillä on mahdollisuus kasvattaa sitä ja luoda alueellemme oma biotalouskeskittymä. Nyt on aika tarttua rohkeasti uusiin haasteisiin ja jalostaa vanhatkin ideat tuottamaan. Bioenergian tuotannossa on siirryttävä tekoihin. Byrokratian keventäminen ja muun muassa sähkön lähituotannon vahvistaminen vaativat edelleen tekoja. Metsähakkeen ja turpeen kestävän käytön lisääminen alueemme lämpölaitoksissa työllistää ja tuo elinvoimaa.
Monia meitä on huolettanut myös raideliikenteemme tulevaisuus. Puunlastauspaikka Haapamäen radan varressa Alavuden asemalla on tärkeä asema turvattavaksi koko seutukunnan kannalta. Sen kehittäminen yhdessä toimijoiden ja asukkaiden kanssa parantaa myös metsäyrittäjyyden edellytyksiä koko alueella.
Raideliikenteen tukeminen kaikin tavoin niin tavara- kuin henkilöliikenteessä on nyt joka tapauksessa erityisen tärkeää. Haapamäen rata on paremmassa kunnossa kuin koskaan. Yksityisten toimijoiden saaminen radan liikennöijiksi vaatii alueellamme tahtoa ja työtä. Se tarkoittaa tavaraa radan varteen ja ihmisiä junien kyytiin. Uskon, että onnistumme tässäkin. Käymme tällä hetkellä jatkuvaa vuoropuhelua liikenneministerin ja ministeriön kanssa markkinaehtoisen raideliikenteen aloittamisesta, kun VR:n monopoli purkaantuu.
Hyvät ystävät,
Aikoinaan kysyttiin missä sinä tarvit hyvää miestä. Nyt hyviä naisia ja miehiä tarvitaan Suomessa ja myös meidän seutukunnallamme kaikkialla. Yrityksissä, sairaaloissa, metsissä ja raiteilla. Onneksemme teitä hyviä naisia ja miehiä näyttää riittävän täällä rysköilläkin.
Kiitän Alavuden yrittäjien puheenjohtajaa Marko Vainionpäätä kutsusta tulla pitämään puhe tänne päälavalle. Kiitän teitä kaikkia lukuisista yhteydenotoista eri aiheisiin liittyen matkan varrella.
Jatketaan keskusteluja yhteisistä asioista ja pidetään yhteyttä.
Toivotan iloisia rysköitä ja hyvää kesää jokaiselle. Kiitos!