Ilkka 20.10.2016
Luonnonvaroissa on maamme talouden ja koko Suomen elinvoimaisuuden kannalta suuri voima. Yksi hallituksen merkittävimmistä kärkihankkeista onkin biotalous sen monine vivahteineen. Bioenergian eteen on tehty tärkeitä päätöksiä, mutta ongelmiakin edelleen on.
Laajan taloudellisen taantuman vuoksi kotimaisten polttoaineiden kysyntää on ollut vähemmän kuin on ennakoitu. Kysyntään on vaikuttanut myös energian tarpeen pieneneminen sekä sähkön alhainen hinta. Tämä koskee niin metsähaketta, turvetta kuin sahojen sivutuotteita.
Sähkön- ja lämmöntuotannossa tuleekin keskittyä entistä enemmän ulkomailta tuotavan energian korvaamiseen kotimaisella puupohjaisella raaka-aineella, jonka tukipolttoaineena toimii turve.
Työ- ja elinkeinoministeriössä selvitetään parhaillaan metsähakkeen tuotantotuen kehittämistä ja kilpailukyvyn parantamista suhteessa tuontihakkeeseen. Myös turpeen verotuksen vaikutukset ovat samalla pöydällä.
Selvityksen perusteella arvioidaan mahdolliset toimenpiteet tukijärjestelmän kehittämiseksi ja energiaverotasojen tarkistamiseksi.
Suuri ongelma on se, että Venäjältä tuotavalle jo lähtökohtaisesti halvemmalle metsähakkeelle myönnetään sama tuotantotuki kuin kotimaisellekin raaka-aineelle. EU-lainsäädännön ja WTO:n sääntöjen mukaan kotimaisia hyödykkeitä ja tuontihyödykkeitä tulee kohdella markkinoilla samalla tavoin.
Tällä hetkellä keinot ja päätösvalta Venäjältä tuotavan hakkeen käytön suitsemiseksi ovat lämmön ja sähkön tuottajilla. Lyhytnäköiset päätökset saattavat kostautua paikallisten bioalan yritysten kaatumisena. Tässä on paikka kysyä: minkä arvoista kotimaisen puun käyttö on meille, kun samaan aikaan toistamme kuluttajille suomalaisten tuotteiden ostamisen tärkeyttä.
Hallitus on budjettiriihessä esittänyt kivihiilen, maakaasun ja öljyn lämmityskäytön veronkiristyksiä. Turpeen osalta verotusta kevennettiin viime helmikuussa. Samaan aikaan nostettiin metsähakkeen sähköntuotannon tukea siten, että sekä sähköä ja lämpöä tuottavissa laitoksissa turpeen ja metsähakkeen kilpailukyky parani suhteessa kivihiileen.
Turvetuotannon lupaprosessien kannalta on edelleen kehitettävää. Käynnissä on pilotti, jossa siirrytään ennakkoneuvontamenettelyyn, missä käsittelijä neuvoo kerralla mitä hakemuksessa tulee olla kirjattuna. Lisäksi asian käsittelijä on määrättävä heti ja hakemus on katsottava läpi kahden viikon kuluessa sekä kerrottava sen mahdollisista puutteista.
Lausunnoille lähtisi itse lupapäätösluonnos. Päätös on näytettävä vielä ennen sen antamista jonka jälkeen hakija voi vielä informoida lupakäsittelijää mahdollisista teknisistä virheistä. Uuden menettelyn toimivuutta pitää tarkastella alueellisesti ja varmistaa, että kaikki yrittäjät saavat tasapuolisen kohtelun.
Kaiken energiapolitiikkamme lähtökohtaa tulee olla vahvempi satsaus kestävästi tuotettuun kotimaiseen energiaan. Mitä nopeammin ajamme pääkaupunkiseudun ja muiden polttolaitosten kivihiilivuoret alas, sen paremmin edistämme työllisyyttä ja elinvoimaa kaikkialla Suomessa.