Ilkka 28.9.2017
Keskusta on tehnyt sen minkä ennen vaaleja lupasi. Suomen talous on kääntynyt kasvuun, yritysten investoinnit ovat lisääntyneet, velkaa otetaan vähemmän ja yhä useammalla kansalaisella on töitä.
Vaalikauden alkupuolta varjostaneet kovat, mutta välttämättömät leikkauspäätökset ovat alkaneet tuottaa tulosta. Päätökset, jotka edellinen hallitus jätti tekemättä, on tehty. Useita uudistuksia jatketaan aina vaalikauden loppuun saakka.
Koko Suomen tasolla työttömiä työnhakijoita oli 53 800 vähemmän kuin vuosi sitten. Pitkäaikaistyöttömiä 25 600 vähemmän ja nuoria, alle 25-vuotiaita työttömiä 9600 vähemmän. Etelä-Pohjanmaalla oli elokuun lopussa 7184 työtöntä työnhakijaa. Vuoden takaisesta tilanteesta määrä väheni 1469 henkilöllä. Kehitys on ollut meillä myös koko maan keskiarvoa parempaa, sillä työttömien työnhakijoiden osuus työvoimasta on Etelä-Pohjanmaata pienempi vain Pohjanmaalla.
Kasvu kuuluu kaikille. Kohentunut talous ja työllisyys antavat pohjaa myös kaikkein heikoimmassa asemassa olevien aseman parantamiseen. Ensi vuoden talousarviossa osoitetaan täsmätoimia muun muassa äitiys- ja isyyspäivärahojen nostoon, sekä opintotuen huoltajakorotukseen. Myös takuueläkkeeseen tulee pieni korotus.
Etelä-Pohjanmaalla on otettava vakavasti talouskasvun tuomat mahdollisuudet. Pääkaupunkiseutu on ahdas ja kallis paikka asua sekä kilpailla työstä. Työpaikkojen lisääntymisen myötä maakunnassamme on koottava voimavarat yhteen rajojemme ulkopuolelta tulevien asukkaiden houkuttelemiseksi.
Mahdollisuus asumiseen, moderneihin peruspalveluihin ja perheiden tarpeisiin ovat keskeisessä asemassa. Kyse ei siis ole vain komeista kampanjoista vaan aidosta yhteistyöstä maakunnan kuntien välillä. Maakuntaliiton, kuntien ja yrittäjien tulisi perustaa rajat ylittävä yhteinen strategia työnantajien, työpaikkojen ja perheiden yhteensovittamiseksi. Yhteinen tahtotila sisäisten liikenneyhteyksien parantamiseksi mahdollistaa perheen molempien puolisojen työssäkäynnin etäämmälläkin toisistaan.
Luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen on Etelä-Pohjanmaan keskeisimpiä kasvun lähteitä. Esimerkiksi suuri osa alueellemme saaduista tierahoista liittyy puun liikkeelle saamiseen. Europarlamentti äänesti kaksi viikkoa sitten metsänkäytön LULUCF-säädöksistä päätyen Suomen ajaman realistisen kannan taakse. Suomessa puuta kasvaa metsässä nopeutuvalla tahdilla ja hakkuita voidaan kestävästi nostaa nykyisestä.
Populistisesta pelottelusta huolimatta myös hiilinieluvaikutus kokonaisuudessaan kasvaa, koska hakkuutaso ei ylitä kasvua. Lisäksi hoidettu kasvava metsä on pitkällä jänteellä parempi hiilinielu kuin koskematon metsä.
Uusi vääntö koittaa kuitenkin lähiaikoina uusiutuvan energian direktiiviin liittyen. Nyt uhkana on puun energiakäytön käytön rajoittaminen ja monimutkaistaminen. EU–pöydissä on jatkuvaa vihreiden höystämää väärinymmärrystä suomalaisesta metsätaloudesta ja sen kestävyydestä. Yhtenäinen realistinen viesti olisi tässäkin asiassa avainasemassa. Se on Etelä-Pohjanmaan ja koko Suomen etu.