Suomalaisen maatalouden puolesta

 
Ilkka 30.11.2017
 
Etelä-Pohjanmaan selkäranka, alkutuotanto, on ollut viime vuosina vaikeiden aikojen alla. Suomalainen ruoka on maailman puhtainta. Kansallisylpeydestämme halutaan pitää kiinni. Sen vuoksi ja vaikeasta taloudellisesta asemasta huolimatta sen eteen on tehty – ja tehdään toimia.
 
Suomalaisen ruuantuotannon kannattavuuden parantaminen oli selkeä valinta yhdeksi hallituksen kärkihankkeista. Hallituksella on tahto nostaa suomalaisen ruuantuotannon kannattavuus takaisin sen ansaitsemalleen tasolle. Suuressa kuvassa tähtäimessä on elintarvikkeiden kauppataseen parantaminen 500 miljoonalla eurolla vuoteen 2020 mennessä.
 
Investointien tukemiseksi Maatilatalouden kehittämisrahastoa, MAKERAa pääomitettiin heti vaalikauden alussa 90 miljoonalla eurolla. Vuonna 2016 investointitukea haettiinkin vilkkaimmin koko 2010-luvulla.
 
Vuosi 2017 ei ole ollut viljelijäväestölle helppo. Huonoista sääolosuhteista on koko maassa aiheutunut paljon ylimääräisiä kustannuksia. Maa- ja metsätalousministeri Jari Leppä on nostanut vaikeudet ja tuottajiemme ahdingon esiin EU:n ministerineuvostossa ja kahdenvälisissä keskusteluissa maatalouskomissaari Phil Hoganin kanssa. Lopullisten vahinkojen selvittyä odotamme vastausta siihen, onko kriisituen saamiselle tai maksamiselle edellytyksiä. Nyt jos koskaan sille olisi tarvetta.
 
Viljelijöiden ahdingon helpottamiseksi sovittiin syksyllä uusista kansallisista toimenpiteistä. Eduskunta varasi lisätalousarviossa 25 miljoona euroa energiaveron palautusjärjestelmään. Tämä tuo helpotusta osalle viljelijöistä.
 
Aikaisemman poliittisen päätöksen mukaisesti luonnonhaittakorvauksiin on myös kohdennettu 21 miljoonaa euroa lisärahoitusta. Lisäksi EU -komissiolta selvitetään, onko maksuvalmiuslainojen väliaikainen valtiontakausjärjestelmä mahdollista muuttaa pysyväksi. Sen myötä mahdollistuisi reagointi nopeammin ongelmiin, joka helpottaisi maatilojen maksuvalmiustilannetta tämänkaltaisissa kriiseissä.
 
Kaiken keskiössä on kuitenkin viljelijöiden jaksaminen. Lomitusjärjestelmän toimivuuteen on kiinnitettävä lisää huomiota. Sen vuoksi muun muassa lomituksen maksualennuksesta on tehty myönteinen päätös. Lomaoikeus säilyi myös henkilökohtaisena. Jaksamisongelmiin liittyen lisärahoitusta on ohjattu myös MELA:n Välitä viljelijästä –hankkeelle.
 
Elintarvikemarkkinoiden toimivuudessa ja reiluudessa ei kuitenkaan ole kyse vain vahinkojen korjaamisesta ja tukien maksamisesta. Kaikkein oleellisin kannattavuutta parantava asia on tuotteesta saatavan hinnan parantaminen. Reilumman tuotantoketjun ja tuottajan paremman aseman turvaamiseksi elintarvikemarkkinalain ja ruokavaltuutetun viran valmistelut etenevät. Laki tulee voimaan 1.1.2019. Ruokavaltuutetulle onkin saatava kattavat valtaoikeudet koko ketjun osalta.
 
Puhtaalle ruualle on kysyntää myös maailmalla. Sen todistavat muun muassa Atrian ja Valion avautuneet Kiinan markkinat. Maailmalla suomalaiset tuotteet erottuvat antibioottivapaudella ja laadulla, mistä kiitokset myös jokaiselle eteläpohjalaiselle viljelijälle.